Kotiäiti haastaa presidentti Lukašenkan

KANSAN UUTISET 31.7.2020

Valkovenäläinen kotiäiti Svjatlana Tsihanouskaja ei olisi yhtään halunnut mukaan politiikkaan, mutta monen mutkan kautta hänestä onkin tullut presidentti Aljaksandr Lukašenkan varteenotettava haastaja ensi viikon presidentinvaaleissa.

Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsuttu Lukašenka on ollut 26 vuotta vallassa ja pyrkii nyt kuudennelle kaudelleen. Ensi viikon lopulla pidettävissä vaaleissa häntä vastassa on kuitenkin ensimmäistä kertaa yhtenäisen opposition ehdokas.

37-vuotias Tsihanouskaja on viime viikon aikana houkutellut kymmeniä tuhansia ihmisiä vaalitilaisuuksiin eri puolilla maata. Puhujalavalla hän on esiintynyt yhdessä kahden muun naisen kanssa, jotka edustavat vaalilautakunnan hylkäämiä muita opposition ehdokkaita.

Valko-Venäjällä vaalit ovat kaikkea muuta kuin rehelliset, eikä Tsihanouskaja itse edes halua presidentiksi. Jos hän jollain ihmeellä sattuisi voittamaan vaaleissa, hän on luvannut järjestää kaikille ehdokkaille avoimet uudet vaalit puolen vuoden sisällä.

Valko-Venäjän opposition ensimmäiset vapaat vaalitilaisuudet ovat ainakin hetkellisesti rauhoittaneet maassa keväästä asti jatkuneita katuprotesteja. Turvallisuuspoliisi on vastannut mielenosoituksiin kovin ottein ja pidättänyt kesän aikana yli tuhat ihmistä.

Tsihanouskajan mies Sjarhei Tsihanouski on suosittu tubettaja, joka koronakevään aikana dokumentoi ihmisten ahdinkoa maaseudun kylissä. Kuvausmatkojen ympärille syntyi mielenosoituksia, kun poliisi yritti estää kuvauksia. Tsihanouski kutsui presidentti Lukašenkaa ”viiksekkääksi torakaksi” ja kehotti ihmisiä tuomaan mielenosoituksiin tohveleita, joilla torakat Valko-Venäjällä perinteisesti listitään.

Tsihanouski pidätettiin pian sen jälkeen kun hän asettui ehdolle presidentinvaaleissa. Myös liikemies Viktar Babaryka vangittiin syytettynä talousrikoksista sen jälkeen kun hän ilmoitti omasta ehdokkuudestaan. Kolmas ehdokas, Valko-Venäjän entinen Yhdysvaltojen-suurlähettiläs Valeri Tsepkalo pakeni viikonloppuna Venäjälle.

Svjatlana Tsihanouskaja asettui lopulta ehdokkaaksi miehensä sijasta. Hän lähetti viime viikolla lapsensa mummin kanssa ulkomaille sen jälkeen kun viranomaiset olivat uhanneet ottaa lapset huostaan.

Lukašenka nautti yllättävän pitkään kansan syvien rivien luottamusta itsevaltaisuudestaan huolimatta. Toisin kuin monissa muissa entisissä neuvostotasavalloissa, Valko-Venäjällä ihmisillä oli töitä ja toimeentulo jokseenkin turvattu. Viimeistään koronakevät muutti kaiken. Talous on romahtanut, kun Venäjä poisti tuontiöljyn tukiaiset.

Lukašenka ei ottanut koronavirusta todesta, vaan sanoi että korona pysyy loitolla vodkalla, saunomalla ja ajamalla traktoria pellolla. Lääkäreille ja terveydenhoitajille hankittiin suojavarusteita kansalaiskeräyksillä. Valko-Venäjällä on tällä hetkellä asukaslukuun nähden eniten todettuja koronatapauksia Itä-Euroopassa.

Media on ollut Valko-Venäjällä hallituksen valvonnassa, mutta sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat uskaltaneet puhua avoimesti epäkohdista. Tämän päivän nuoret eivät elä samassa suljetussa lintukodossa kuin ikätoverinsa 26 vuotta sitten, kun Lukašenka valittiin maan johtoon. Sitä ennen hän toimi kolhoosin varajohtajana.

Harva kuitenkaan uskoo, että diktatuuri kaatuu vielä tänä kesänä. Lukašenkalla itsellään ja maan eliitillä on liikaa menetettävänä.

Lukašenka puhuu ulkomaiden masinoimasta kapinasta, joka haluaa ajaa Valko-Venäjän kaaokseen. Viime viikolla hän kehotti ulkoministeriä karkottamaan maasta ulkomaiset toimittajat. Kansainvälisen median pitäisi hänen mielestään raportoida sadonkorjuusta ja kuvata leikkuupuimureita protestien sijaan.

Tähän mennessä Lukašenka ei ole vielä pitänyt Svjatlana Tsihanouskajaa uhkana vallalleen, sillä hänen mukaansa valkovenäläiset tietävät, että naiset ovat liian heikkoja johtamaan maata.

Verkkolehti EUobserverin sisäpiirilähteiden mukaan Lukašenkan hallinto on silti varautunut tukahduttamaan opposition tarvittaessa asejoukoilla ja syyttämään Venäjää väkivaltaisuuksista. Verkkolehden mukaan Lukašenka on siirtänyt miljardeja dollareita Qatariin, samaan aikaan kun hänen selkänsä takana valmistellaan jo länsimielistä virkamieshallitusta.

Suursota uhkaa Libyassa

KANSAN UUTISET 17.7.2020

Yhdeksän vuotta Muammar Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen Libya saattaa olla ajautumassa suursotaan, jota käydään pitkälti ulkomailta värvättyjen palkkasotilaiden kesken ja ulkovaltojen operoimilla sotalennokeilla.

Viime kuukausina alueelliseksi kriisiksi laajentunut konflikti on suoraa jatkoa vuonna 2014 alkaneelle sisällissodalle maan kahden kilpailevan hallituksen välillä.

Maan itäosien hallitusta edustava Libyan kansallisarmeija hallitsi vielä keväällä miltei koko maata pääkaupunkia Tripolia lukuun ottamatta. Kenraali Khalifa Haftarin johtamissa joukoissa taistelee tuhansia palkkasotilaita Sudanista, Syyriasta ja Venäjältä, ja ilmaiskuja tehdään Arabiemiraattien sotalennokeilla. Aseita ja rahoitusta on tullut myös Egyptistä, Saudi-Arabiasta ja Venäjältä.

Myös Ranska tukee kenraali Haftaria, sillä tämä on luvannut palauttaa vakauden Libyaan ja pysäyttää Välimeren yli Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset.

Sodan toisena osapuolena on Tripolista käsin toimiva väliaikaishallitus, joka syntyi YK:n neuvottelujen tuloksena. Väliaikaishallitusta tukevat islamistijoukot olivat jo häviämässä taistelun pääkaupungin hallinnasta, kun Turkki alkuvuodesta toimitti joukkojen avuksi sotilaita, aseita ja sotalennokkeja.

Turkin sotilaiden mukana Libyaan saapui myös tuhansia syyrialaisia islamistikapinallisia, jotka ovat taistelleet kotimaassaan Bashar al-Assadin hallitusta ja kurdijoukkoja vastaan. Väliaikaishallituksen joukot ovat saaneet vuosien ajan tukea myös Qatarista.

Turkkilaiset sotilaat ja sotalennokit käänsivät taistelujen kulun, ja venäläiset Wagner-ryhmän palkkasotilaat vetäytyivät pääkaupungin alueelta. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti Turkin joukkojen hyökkäävän Sirten kaupunkiin ja siitä edelleen idemmäksi Libyan öljykentille.

Naapurimaan Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi on puolestaan uhannut hyökätä Libyaan, mikäli Turkin joukot ylittävät tämänhetkisen rintamalinjan. Libyan itäosien hallitus pyysi tällä viikolla Egyptin joukkoja apuun.

Tulossa voi siis olla täysimittainen sota, jossa Turkin joukot taistelevat Libyan maaperällä Egyptin ja Arabiemiraattien joukkoja ja venäläisiä palkkasotilaita vastaan.

Toinen vaihtoehto on se, että presidentit Erdoğan ja Vladimir Putin ovat Syyrian tilanteen tavoin sopineet keskenään aseellisen yhteenoton välttämisestä ja käytännössä Libyan kahtiajaosta.

Erdoğan kertoi puhuneensa Libyan tilanteesta myös Donald Trumpin kanssa, mutta ei paljastanut yksityiskohtia. Turkilla on Naton toiseksi suurimmat asevoimat, mutta myös Arabiemiraatit ja Egypti ovat Yhdysvaltojen tärkeitä liittolaisia.

Kaikkia osapuolia kiinnostaa öljy. Libyassa on maailman kahdeksanneksi suurimmat 
todennetut öljyvarat. Sodan vuoksi öljyntuotanto on pudonnut alle kymmenesosaan Gaddafin ajoista, ja viime viikolla kenraali Haftarin joukot pysäyttivät tuotannon kokonaan, ilmeisesti tukijoidensa pyynnöstä. Persianlahden maat ja Venäjä ovat sopineet öljyntuotannon leikkauksista, jotta öljyn hinta kohoaisi koronaviruksen aiheuttaman romahduksen jälkeen.

Öljyn lisäksi kyse on monimutkaisesta alueellisesta valtataistelusta, joka käynnistyi pian arabimaiden kansanousujen jälkeen, kun muslimiveljeskuntien perustamat puolueet voittivat ensimmäiset vapaat vaalit Tunisiassa ja Egyptissä ja pääsivät hallitusvaltaan.

Persianlahden maissa Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Bahrainissa valtaapitävät kuninkaat ja emiirit pitävät muslimiveljeskuntia pahimpana uhkana olemassaololleen. Nämä maat ovat uskonnollisesti vanhoillisia absoluuttisia monarkioita, joissa ei ole minkäänlaista kansanvaltaa.

Persianlahden maista Qatar päätti kuitenkin tukea muslimiveljeskuntia muissa arabimaissa ja myös islamistisia aseellisia liikkeitä. Qatar arveli saavansa suurempaa vaikutusvaltaa arabimaissa, kun islamistiset liikkeet tulisivat niissä aikanaan valtaan. Turkin presidentti Erdoğan on ollut samoilla linjoilla.

Miltei kaikissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisipesäkkeissä Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit aseistavat ja rahoittavat vallanpitäjiä tai aseellisia liikkeitä, jotka taistelevat islamisteja vastaan. Islamistiset ryhmät voivat vastaavasti odottaa tukea Turkista ja Qatarista.

Egypti liittyi Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien rintamaan kesällä 2013 tehdyn sotilasvallankaappauksen jälkeen, jossa vaaleilla valtaan tulleet muslimiveljet syöstiin vallasta.

Mitä kuuluu Thaimaan luolapojille?

KANSAN UUTISET 3.7.2020

Kaksi vuotta sitten koko maailman media seurasi herkeämättä Tham Luangin luolaan Pohjois-Thaimaassa veden saartamaksi jääneiden poikien ja heidän jalkapallovalmentajansa pelastusoperaatiota.

Mae Sain pikkukaupungin Villisiat-nimisen jalkapallojoukkueen 12 pelaajaa oli lähtenyt treenien jälkeen käymään kaupungin laitamilla sijaitsevassa luolastossa. Tavallista aikaisemmin alkaneet monsuunisateet saivat luolan kuitenkin tulvimaan estäen 11–16-vuotiaiden poikien ja nuoren apuvalmentajan ulospääsyn.

Heinäkuun 2. päivänä brittiläiset luolasukeltajat löysivät pojat hengissä kalliokielekkeeltä neljän kilometrin päässä luolan suulta. Pojat olivat olleet kadoksissa yhdeksän päivän ajan.

Seuraavan viikon aikana Mae Saihin saapui pelastussukeltajia yli 20 maasta sekä tuhansia avustustyöntekijöitä, toimittajia ja turisteja. Thaimaan laivaston erikoisjoukkojen ja ulkomailta tulleiden sukeltajien yhteisvoimin käynnistettiin pelastusoperaatio, jossa pojat puettiin sukellusvarusteisiin, nukutettiin ja hinattiin ulos veden täyttämästä luolasta.

Jalkapallon MM-kisojen pudotuspelien välipäivinä pojat ja heidän valmentajansa saatiin kaikki viimein pelastettua.

Pojat vietiin sairaalaan, ja psykologien suositusten mukaisesti viranomaiset kehottivat median edustajia jättämään pojat rauhaan seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Thaimaan sotilasjuntan johtaja, kenraali Prayut Chan-o-cha kävi kuitenkin tapaamassa poikia sairaalassa yhdessä kuvausryhmän kanssa.

Paikalliset asukkaat kertoivat myöhemmin, kuinka ulkomaiset toimittajat olivat menneet poikien kouluun kuvaamaan heidän luokkatovereitaan. Eräs tv-kanava yritti lahjoa sairaalaa päästäkseen haastattelemaan poikia. Toinen kanava asetti kuvausryhmän päivystämään kunkin pojan kodin ulkopuolella.

Lopulta yhdysvaltalainen ABC-kanava sai ostettua yksinoikeuden poikien yhteishaastatteluun jo elokuussa. Sitä ennen pojat olivat käyneet näyttäytymässä medialle sotilashallituksen järjestämässä tilaisuudessa Bangkokissa.

Universal Pictures ilmoitti syyskuussa ostaneensa poikien elämäntarinoiden elokuvaoikeudet, mutta sotilashallitus kumosi sopimuksen, koska Thaimaan viranomaiset eivät olleet hyväksyneet elokuvan käsikirjoitusta. Uuden tarjouskilpailun voitti vuosi sitten Netflix. Kullekin pojalle luvattiin 94 000 dollaria elokuvaoikeuksista. Sopimuksen mukaan pojat eivät saaneet puhua kokemuksistaan muille kuin Netflixin tuotantoryhmälle.

Pelastusoperaation ollessa vielä kesken Kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtaja Gianni Infantino kutsui Villisikojen pelaajat Moskovaan katsomaan MM-kisojen loppuottelua. Sinne pojat eivät ehtineet, mutta syksyllä he matkustivat sotilasjuntan tiedottajan kanssa Argentiinaan katsomaan nuorten olympialaisia ja osallistuivat Los Angeles Galaxyn harjoituksiin yhdessä Zlatan Ibrahimovićin kanssa.

Thaimaalaispojat kävivät myös Englannissa katsomassa Manchester Unitedin Valioliigan ottelua, Abu Dhabissa seuraamassa Thaimaan avauspeliä Aasian kisoissa ja Japanissa pelaamassa ystävyysottelun Fukushiman kaupungin junioreita vastaan.

Brittiläisten sukeltajien kanssa englantia puhunut Adul Samon kutsuttiin opettajansa kanssa vierailulle yhdysvaltalaiseen kielikouluun sen jälkeen kun selvisi, että 14-vuotias poika osasi viittä eri kieltä, wan kieltä, thain kieltä, burmaa, kiinaa ja hiukan englantia.

Tässä vaiheessa useimmat pojat olivat jo lopettaneet pelaamisen Villisikojen joukkueessa. Kauden viimeisessä pelissä luolapojista vain kaksi oli enää mukana. Kauden aikana Villisiat hävisivät 12 ottelua ja voittivat kaksi.

Luolaoperaation seurauksena viranomaiset myönsivät Thaimaan kansalaisuuden vähemmistökansoihin kuuluville Villisikojen pelaajille ja lupasivat vuoteen 2024 mennessä kansalaisuuden kaikille maan rajaseutujen paperittomille.

Myös Thaimaan sotilasjuntta hyötyi onnistuneen pelastusoperaation tuomasta myönteisestä julkisuudesta. Kenraali Prayut nimitettiin viime vuoden vaalien jälkeen pääministeriksi, vaikka hänen puolueensa sai vain 23 prosenttia äänistä.

Tham Luangin luola avattiin viime syksynä turisteille, ja sen ulkopuolelle rakennettiin museo. Mae Saissa vieraili viime vuonna 1,4 miljoonaa turistia. Entiset ananaksen ja riisin viljelijät myyvät nyt t-paitoja, matkamuistoja ja katuruokaa valtavalla torilla luolan edustalla.