KANSAN UUTISET 17.7.2020
Yhdeksän vuotta Muammar Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen Libya saattaa olla ajautumassa suursotaan, jota käydään pitkälti ulkomailta värvättyjen palkkasotilaiden kesken ja ulkovaltojen operoimilla sotalennokeilla.
Viime kuukausina alueelliseksi kriisiksi laajentunut konflikti on suoraa jatkoa vuonna 2014 alkaneelle sisällissodalle maan kahden kilpailevan hallituksen välillä.
Maan itäosien hallitusta edustava Libyan kansallisarmeija hallitsi vielä keväällä miltei koko maata pääkaupunkia Tripolia lukuun ottamatta. Kenraali Khalifa Haftarin johtamissa joukoissa taistelee tuhansia palkkasotilaita Sudanista, Syyriasta ja Venäjältä, ja ilmaiskuja tehdään Arabiemiraattien sotalennokeilla. Aseita ja rahoitusta on tullut myös Egyptistä, Saudi-Arabiasta ja Venäjältä.
Myös Ranska tukee kenraali Haftaria, sillä tämä on luvannut palauttaa vakauden Libyaan ja pysäyttää Välimeren yli Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset.
Sodan toisena osapuolena on Tripolista käsin toimiva väliaikaishallitus, joka syntyi YK:n neuvottelujen tuloksena. Väliaikaishallitusta tukevat islamistijoukot olivat jo häviämässä taistelun pääkaupungin hallinnasta, kun Turkki alkuvuodesta toimitti joukkojen avuksi sotilaita, aseita ja sotalennokkeja.
Turkin sotilaiden mukana Libyaan saapui myös tuhansia syyrialaisia islamistikapinallisia, jotka ovat taistelleet kotimaassaan Bashar al-Assadin hallitusta ja kurdijoukkoja vastaan. Väliaikaishallituksen joukot ovat saaneet vuosien ajan tukea myös Qatarista.
Turkkilaiset sotilaat ja sotalennokit käänsivät taistelujen kulun, ja venäläiset Wagner-ryhmän palkkasotilaat vetäytyivät pääkaupungin alueelta. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti Turkin joukkojen hyökkäävän Sirten kaupunkiin ja siitä edelleen idemmäksi Libyan öljykentille.
Naapurimaan Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi on puolestaan uhannut hyökätä Libyaan, mikäli Turkin joukot ylittävät tämänhetkisen rintamalinjan. Libyan itäosien hallitus pyysi tällä viikolla Egyptin joukkoja apuun.
Tulossa voi siis olla täysimittainen sota, jossa Turkin joukot taistelevat Libyan maaperällä Egyptin ja Arabiemiraattien joukkoja ja venäläisiä palkkasotilaita vastaan.
Toinen vaihtoehto on se, että presidentit Erdoğan ja Vladimir Putin ovat Syyrian tilanteen tavoin sopineet keskenään aseellisen yhteenoton välttämisestä ja käytännössä Libyan kahtiajaosta.
Erdoğan kertoi puhuneensa Libyan tilanteesta myös Donald Trumpin kanssa, mutta ei paljastanut yksityiskohtia. Turkilla on Naton toiseksi suurimmat asevoimat, mutta myös Arabiemiraatit ja Egypti ovat Yhdysvaltojen tärkeitä liittolaisia.
Kaikkia osapuolia kiinnostaa öljy. Libyassa on maailman kahdeksanneksi suurimmat
todennetut öljyvarat. Sodan vuoksi öljyntuotanto on pudonnut alle kymmenesosaan Gaddafin ajoista, ja viime viikolla kenraali Haftarin joukot pysäyttivät tuotannon kokonaan, ilmeisesti tukijoidensa pyynnöstä. Persianlahden maat ja Venäjä ovat sopineet öljyntuotannon leikkauksista, jotta öljyn hinta kohoaisi koronaviruksen aiheuttaman romahduksen jälkeen.
Öljyn lisäksi kyse on monimutkaisesta alueellisesta valtataistelusta, joka käynnistyi pian arabimaiden kansanousujen jälkeen, kun muslimiveljeskuntien perustamat puolueet voittivat ensimmäiset vapaat vaalit Tunisiassa ja Egyptissä ja pääsivät hallitusvaltaan.
Persianlahden maissa Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Bahrainissa valtaapitävät kuninkaat ja emiirit pitävät muslimiveljeskuntia pahimpana uhkana olemassaololleen. Nämä maat ovat uskonnollisesti vanhoillisia absoluuttisia monarkioita, joissa ei ole minkäänlaista kansanvaltaa.
Persianlahden maista Qatar päätti kuitenkin tukea muslimiveljeskuntia muissa arabimaissa ja myös islamistisia aseellisia liikkeitä. Qatar arveli saavansa suurempaa vaikutusvaltaa arabimaissa, kun islamistiset liikkeet tulisivat niissä aikanaan valtaan. Turkin presidentti Erdoğan on ollut samoilla linjoilla.
Miltei kaikissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisipesäkkeissä Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit aseistavat ja rahoittavat vallanpitäjiä tai aseellisia liikkeitä, jotka taistelevat islamisteja vastaan. Islamistiset ryhmät voivat vastaavasti odottaa tukea Turkista ja Qatarista.
Egypti liittyi Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien rintamaan kesällä 2013 tehdyn sotilasvallankaappauksen jälkeen, jossa vaaleilla valtaan tulleet muslimiveljet syöstiin vallasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti