torstai 31. tammikuuta 2019

Hipsteristä El Salvadorin pelastajaksi

KANSAN UUTISET 1.2.2019

San Salvadorin ulosmenoväylillä ei voi olla huomaamatta, että vaalit ovat tulossa El Salvadoriin. Valtavissa ulkomainoksissa vuorottelevat ”Työväen presidentti” Carlos Calleja ja ”Koko kansan Hugo”, istuvan vasemmistohallituksen ex-ulkoministeri Hugo Martinez.

Mielipidekyselyjen mukaan kummallakaan ehdokkaalla ei ole juuri kannatusta äänestäjien keskuudessa. Työväen presidentiksi tituleerattu Calleja on El Salvadorin suurimman supermarketketjun omistaja ja äärioikeiston Arena-puolueen ehdokas. Hugo Martinez on entisen vapautusliikkeen, Farabundo Martín vapautusrintaman FMLN:n ehdokas ja todellisuudessa kyllä kaikkea muuta kuin koko kansan suosikki tulevana sunnuntaina pidettävissä vaaleissa.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kutakuinkin varma voittaja on 37-vuotias Nayib Bukele, palestiinalaistaustaisen liikemiessuvun perillinen ja somejulkkis, joka julkaisee Instagramissa kuvia uusista värikkäistä sukistaan.

Bukele valittiin yllättäen San Salvadorin pormestariksi neljä vuotta sitten vasemmistopuolue FMLN:n ehdokkaana. Nuori pormestari kamppaili miljoonakaupungin rikollisuutta vastaan rakentamalla jalkapallokenttiä slummeihin ja järjestämällä katuvalot kaikkialle kaupunkiin. Skeittaaminen sallittiin kaupungin historiallisen keskustan aukioilla.

Reilu vuosi sitten Bukele kuitenkin erotettiin puolueesta sen jälkeen kun hän oli arvostellut presidenttiä ja ilmoittanut pyrkivänsä itse maan johtoon. Lopullisen välirikon syynä oli kaupunginvaltuuston kokouksessa sattunut välikohtaus, jossa Bukele haukkui puoluetoveriaan noidaksi.

Vasemmistopuolue FMLN on ollut hallitusvastuussa kohta kymmenen vuotta, aluksi entisen tv-toimittajan Mauricio Funesin presidenttikaudella vuosina 2009–2014, ja viimeiset viisi vuotta entisen sissijohtajan Salvador Sánchez Cerénin johdolla.

Vasemmiston saavutuksia ovat maksuton terveydenhuolto, sosiaaliavustukset kaikkein köyhimmille, eläkkeiden maksaminen vanhuksille sekä ilmaisten kenkien, koulupukujen ja ruokailun järjestäminen kaikille koululaisille.

Kaksi vuotta sitten El Salvador kielsi kokonaan mineraalikaivokset, joiden pelätään saastuttavan vesistöjä ja pohjavettä.

FMLN-puolueen maine kuitenkin ryvettyi korruptioskandaaleissa. Ex-presidentti Mauricio Funes karkasi naapurimaahan Nicaraguaan jäätyään kiinni 350 miljoonan dollarin kavalluksista. Valtion varoista oli maksettu hänen naisystävänsä kauneusleikkauksia Los Angelesissa.

Presidentti Sánchez Cerén teki puolestaan salaisen sopimuksen maata riivaavien jengien kanssa, mutta lähetti myöhemmin turvallisuusjoukkojen kuolemanpartiot surmaamaan jengien jäseniksi epäiltyjä nuoria laitakaupunkien slummeissa.

Vuosi sitten pidetyissä parlamenttivaaleissa lisäpaikkoja saanut oikeisto on myös onnistunut estämään vasemmiston aloitteiden etenemisen ja ryhtynyt kampanjoimaan veden yksityistämisen puolesta.

Mielipidekyselyn mukaan enää vain 17 prosenttia elsalvadorilaisista kannattaa istuvaa presidenttiä, eikä oikeiston kannatus ole sen häävimpi.

Kuuden miljoonan asukkaan El Salvadorin tilanne on kaikin puolin lohduton. Maa on maailman henkirikostilastojen kärjessä. Suojelurahojen perinnästä keskenään kilpailevat jengit hallitsevat ihmisten arkea. 38 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä, ja talouskasvu junnaa paikallaan.

Vientituloja saadaan kahvista sekä t-paitojen ja sukkahousujen valmistuksesta. Huomattava osa väestöstä tulee toimeen Yhdysvalloissa asuvien sukulaisten rahalähetyksillä.

Kukaan presidentinvaalien ehdokkaista ei ole puhunut vaalikampanjan aikana rikollisuudesta, sillä kaikki ehdokkaat ovat tehneet sopimuksia jengien kanssa – myös Nayib Bukele ollessaan pääkaupungin pormestarina. Jengien on annettu jatkaa suojelurahan kiristämistä kauppiailta ja bussiyhtiöiltä, ja vastaavasti jengit ovat luvanneet ääniä vaaleissa niiden hallitsemilta alueilta.

Sunnuntain vaaleissa selviää, valitaanko Nayib Bukele presidentiksi heti ensimmäisellä kierroksella vai järjestetäänkö toinen vaalikierros maaliskuussa. Viimeisissä mielipidekyselyissä hänen kannatuksensa on ollut 50 prosentin molemmin puolin.

Bukele edustaa vaaleissa oikeistolaista Gana-puoluetta, mutta on sanoutunut irti sen politiikasta. Hänen oma Uudet ideat -liikkeensä ei ehtinyt rekisteröityä puolueeksi ajoissa.

Bukelen kannattajat tulevat kaikista yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä. Tukijoukoissa on mukana työväenliikkeen aktiiveja, kaupunkien nuoria hipstereitä sekä uskonnollisten herätysliikkeiden jäseniä.

Bukelen poliittiset linjaukset ovat jääneet epäselväksi. Hän ei ole kampanjoinut eriarvoisuutta vastaan eikä ottanut kantaa yksityistämiseen. Hän ei ole myöskään paljastanut rahoittajiaan tai ministeriehdokkaitaan. Keskeinen kysymys liittyy myös siihen, kuinka hän tulee saamaan läpi uudistuksiaan parlamentissa, jossa Gana-puolueella on vain kymmenen paikkaa 84:stä.

torstai 17. tammikuuta 2019

Nicaraguan uusi perhedynastia

KANSAN UUTISET 18.1.2019

Olin tarkalleen 30 vuotta sitten, tammikuussa 1989, vähän yli parikymppisenä nuorena toimittajana solidaarisuusmatkalla Nicaraguassa. Yhdessä nykyisen vaimoni kanssa osallistuimme suomalaiseen kahvinpoimintaprikaatiin. Oli kulunut kymmenen vuotta sandinistien vallankumouksesta, jossa maata vuodesta 1936 hallinnut Somozan sukudynastia syöstiin vallasta.

Kolmen viikon ajan poimimme kahvia Matagalpan kaupungin lähettyvillä olevilla vuorenrinteillä. Sen jälkeen oli vuorossa sandinistipuolueen järjestämää poliittista ohjelmaa sekä viikon verran lomaa, jonka vietimme tulevan kihlattuni kanssa kiertelemällä eri puolilla maata pääasiassa liftaamalla.

Kymmenen vallankumousvuoden aikana maahan oli rakennettu yli 5 000 koulua. Väestön lukutaitoisuus oli saatu nostettua 50 prosentista 88 prosenttiin. Sandinistihallitus oli järjestänyt maksuttoman terveydenhuollon, maksuttomat päiväkodit sekä minimipalkan kaikille työntekijöille.

”Meitä on kohdeltu ihmisinä vain kymmenen vuotta. Meillä on ollut oikeus puhua vapaasti vasta kymmenen vuotta. Olemme olleet ihmisiä kymmenen vuotta”, arveli La Pintadan kahvitilan luottamusmies Kansan Uutisiin kirjoittamassani jutussa.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen tukemat contrasissit kävivät sotaa Nicaraguan maaseudulla ja tekivät iskuja syrjäseutujen terveyskeskuksiin ja muihin siviilikohteisiin. Sodassa kuoli yli 40 000 ihmistä.

Palasin joulun alla näihin samoihin maisemiin. Elintaso oli noussut selvästi 30 vuodessa. Maan pääkaupungissa Managuassa oli nyt valtavia ostoskeskuksia, joiden pihaan ajettiin katumaastureilla. Matagalpassa kodinkoneliikkeet kilpailivat siitä, kuka lupasi isommat alennukset joulunviettoon valmistautuvalle keskiluokalle.

Samalla eriarvoisuus oli riistäytynyt käsistä. Pääkaupungin tienristeyksissä lapset jongleerasivat appelsiineilla toivoen, että autoilijat antaisivat heille kolikoita.

Nicaragualaisilla oli takanaan vaikea ja surullinen vuosi. Huhtikuussa opiskelijat lähtivät kaduille osoittamaan mieltään eläkemaksujen nostoa ja eläkkeiden leikkauksia vastaan. Poliisi ja sandinistien aseelliset iskujoukot vastasivat kovin ottein. Mielenosoittajia pahoinpideltiin ja ammuttiin kuoliaaksi.

Väkivallan seurauksena opiskelijat rakensivat barrikadeja kaupungeissa eri puolilla maata ja vaativat presidentti Daniel Ortegan eroamista. Äitienpäivänä toukokuussa sadat tuhannet ihmiset kokoontuivat Managuassa järjestettyyn kulkueeseen surmattujen nuorten muistoksi.

Hallituksen iskujoukot reagoivat entistäkin väkivaltaisemmin. Baseballstadionin katolle piiloutuneet tarkka-ampujat surmasivat mielenosoittajia Managuassa. Heinäkuun loppuun mennessä mellakkapoliisit ja sandinistien iskujoukot onnistuivat tukahduttamaan kansannousun kaikkialla maassa.

Marraskuussa sandinistijoukot kampanjoivat Managuan kaduilla vaatien presidentti Ortegalle jatkokautta vuodesta 2021 eteenpäin.

Nicaragualaisen ihmisoikeusjärjestön mukaan hallituksen joukot surmasivat viime vuonna 561 ihmistä ja yli 4 500 haavoittui. Ainakin 1 300 ihmistä on kaapattu tai vangittu ja viety salaisiin pidätyskeskuksiin, joissa heitä on kidutettu sähkösokeilla tai vesikidutuksella tunnustuksien tai ilmiantojen saamiseksi.

Yli 600 ihmistä on syytettynä tai jo saanut tuomion uusien terroristilakien nojalla. Mielenosoituksiin osallistuneille on langetettu pahimmassa tapauksessa 30 vuoden vankeusrangaistukset.

Yli 20 000 nicaragualaista on paennut naapurimaahan Costa Ricaan.

Ortega ja hänen varapresidenttinään toimiva puolisonsa Rosario Murillo ovat kutsuneet mielenosoittajia rikollisjengeiksi, vallankaappaajiksi tai Yhdysvaltojen rahoittamaksi satanistilahkoksi.

Riippumattomat lehdet ja tv-kanavat on nyttemmin kielletty, kuten myös useimmat järjestöt, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien tai demokratian edistämiseksi.

Daniel Ortega oli Nicaraguan presidenttinä ja maan johtajana myös 30 vuotta sitten sekä myös sitä edeltäneen vuosikymmenen aikana. Viiksiensä alta virnuileva Ortega tunnettiin maailmalla kylmän sodan loppuvaiheen yhtenä keskeisenä vallankumoussankarina.

16 vuotta kestäneen oppositiokauden jälkeen Ortega on ollut presidenttinä nyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 lähtien. Monien mielestä todellinen valta on kuitenkin hänen puolisollaan. Rosario Murillon uskotaan määränneen Ortegan politiikasta siitä asti, kun hänen aiemmasta avioliitosta syntynyt tyttärensä vuonna 1998 syytti isäpuoltaan vuosia jatkuneista raiskauksista ja hyväksikäytöstä.

67-vuotias Murillo toimii nykyään puheenjohtajana hallituksen istunnoissa. Hän on myös sandinistien nuorisoliiton johtaja. Hän omistaa suuren osan maan tv-kanavista, hallinnoi valtakunnallisia sosiaaliavustushankkeita ja esiintyy päivittäin televisiossa analysoimassa maailman tapahtumia ja kertomassa vallankumouksen saavutuksista. Monet pelkäävät jo, että hänestä tulee maan seuraava presidentti.