torstai 19. huhtikuuta 2012

Kuka voittaa Bahrainissa?

KU-VIIKKOLEHTI 20.4.2012

Viikonloppuna moottoriurheilun ystävät kerääntyvät taulutelkkareiden eteen jännittämään Formula 1 -sarjan Bahrainin Grand Prix -osakilpailua. Sunnuntaina selviää, voittaako Ferrari-tallin Fernando Alonso jo neljännen kerran Bahrainin GP:n vai ovatko Mercedeksen autot nopeampia Sakhirin aavikkoradan pitkillä suorilla. Kotimaisilla keskustelupalstoilla ennakkosuosikkina on tietysti Lotuksen Kimi Räikkönen.

Vielä reilu viikko sitten oli epäselvää, ajetaanko Bahrainin formulakisaa ollenkaan. Useat tallit hankkivat viikontakaiseen Kiinan GP-kisaan ajajilleen ja mekaanikoille kahdet paluuliput – toiset Bahrainin kautta, toiset suoraan kotiin.

Viime vuonna Bahrainin kisa peruttiin arabikevään kansannousun takia. Tunisian ja Egyptin demokratialiikkeiden innoittamina myös Bahrainissa ihmiset lähtivät kaduille vaatimaan uudistuksia perustuslakiin ja parempia elinoloja maan shiiaenemmistölle.

Kun turvallisuusjoukot ampuivat kuoliaaksi maan pääkaupungin Manaman Helmiaukiolle kokoontuneita mielenosoittajia, protestiliike alkoi vaatia kuningas Hamadin ja koko Al-Khalifan hallitsijaperheen vallan lakkauttamista. Kuningas kutsui naapurimaan Saudi-Arabian joukot avuksi tukahduttamaan kansannousua.

Mielenosoitukset ja levottomuudet ovat kuitenkin jatkuneet, ja Bahrainin viranomaiset ovat vastanneet kovin ottein. Kansannousun alkamisen jälkeen ainakin 55 ihmistä on saanut surmansa mellakkapoliisien luodeista tai hakattu kuoliaaksi pidätyssellissä. 1 400 ihmistä on pidätetty, yli 4 000 shiiamuslimia on saanut potkut töistä tai yliopistoista, ja 43 shiiamoskeijaa on tuhottu maan tasalle.

Viime kuussa 200 000 ihmistä, kolmasosa Bahrainin kansasta, osallistui suurmielenosoitukseen kuningasvaltaa ja väkivaltaisuuksia vastaan. GP-kisojen lähestyessä tuhansien ihmisten mielenosoituksia on järjestetty miltei päivittäin. Viimeksi viikko sitten mellakkapoliisit ampuivat 15-vuotiasta poikaa rintaan, kun tämä osallistui aiemmin surmatun aktivistin hautajaiskulkueeseen.

Amnesty Internationalin tiistaina julkistaman raportin mukaan pidätettyjä demokratialiikkeen aktiiveja kidutetaan järjestelmällisesti ja kiduttamalla saatujen tunnustusten jälkeen heidät tuomitaan pitkään vankeusrangaistuksiin.

Kansainvälinen autoliitto FIA näytti Bahrainin kisoille lopulta kuitenkin vihreää valoa ja julkaisi viikko sitten lausunnon, jonka mukaan kilpailun turvajärjestelyt olivat kunnossa.

F1-pomo Bernie Ecclestone vähätteli Bahrainin ihmisoikeustilannetta. ”Ei siellä mitään tapahdu. Tunnen ihmisiä, jotka asuvat siellä, ja kaikki on ihan rauhallista. Me emme halua sekaantua minkään maan politiikkaan. He eivät osoita mieltään formulaykkösiä vastaan”, formuloiden tv-oikeudet omistava 81-vuotias monimiljardööri totesi brittimedialle.

Seitsenkertainen maailmanmestari Michael Schumacher arveli puolestaan, että ”GP-kisa on bahrainilaisille hyvin tärkeä tapahtuma, joka tulee tekemään kaikki onnellisiksi”.

F1-kuljettajista ainoastaan Red Bullin australialaiskuski Mark Webber pohti julkisesti, että Bahrainin GP-kisan ajaminen voisi olla moraalisesti arveluttavaa. Kisa kuitenkin ajetaan, koska Abu Dhabi, Bahrain ja muut Persianlahden maat ovat F1-sarjan huomattavia rahoittajia, Webber päätteli.

GP-sarjaa kolmen osakilpailun jälkeen johtavat McLarenin kuskit Lewis Hamilton ja Jenson Button sanoivat, etteivät he voi kommentoida päätöstä Bahrainin kisasta.

McLaren-tallin pääomistaja on tätä nykyä Bahrainin valtion sijoitusyhtiö Bahrain Mumtalakat Holding Company 50 prosentin omistusosuudellaan.

Bahrain on Saudi-Arabian kupeessa sijaitseva saarivaltio, joka on kooltaan hiukan pienempi kuin Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenlaskettu pinta-ala. Saudi-Arabiasta ajaa 25 kilometrin mittaista pengersiltaa pitkin Bahrainin pääkaupunkiin Manamaan alle tunnissa. Bahrainin pinta-alasta suurin osa on hiekka-aavikkoa.

Maassa asuu 600 000 Bahrainin kansalaista ja arviolta yhtä paljon siirtolaisia muista arabimaista ja Intiasta. Väestön enemmistö on shiiamuslimeja, mutta poliittinen ja taloudellinen valta on sunnimuslimeilla.

Bahrain on ollut 70-luvulta lähtien arabimaiden johtava pankkialan keskus. Lontoon kaupunkiyhtymän kilpailukykytilastossa Bahrain luokiteltiin ennen kansannousua maailman nopeimmin kasvavaksi finanssikeskukseksi. Toistaiseksi maa saa kuitenkin suurimman osan tuloistaan öljystä ja öljyjalosteista.

Bahrainin sijainti Persianlahden länsirannikolla on tehnyt siitä myös sotastrategisesti tärkeän. Saudijoukkojen lisäksi maassa on Yhdysvaltojen laivastotukikohta, jossa työskentelee vakituisesti 1 500 yhdysvaltalaista laivaston sotilasta. Yhdysvaltojen kaavailema 53 miljoonan dollarin arvoinen asekauppa Bahrainin kanssa on kansannousun ja ihmisoikeusloukkausten vuoksi kuitenkin jumittunut kongressin vastustukseen.

Ison-Britannian hallitus sen sijaan hyväksyi juuri kansannousun alla yli miljoonan punnan asekaupat Bahrainiin. Vientilupia myönnettiin tykkien, haulikoiden sekä aseiden äänenvaimentimien ja tähtäinten toimittamiseen Bahrainin turvallisuusjoukoille.

Al-Khalifan suku on hallinnut Bahrainia 1700-luvulta lähtien, välillä tosin brittiläisen siirtomaavallan alaisuudessa. Nykyinen kuningas Hamad bin Issa al-Khalifa johtaa maata yhdessä poikansa, kruununprinssi Salman bin Hamad al-Khalifan ja setänsä Khalifa bin Salman al-Khalifan kanssa, joka on ollut pääministerinä vuodesta 1971.

Maassa on vaaleilla valittu parlamentti, jolla ei ole minkäänlaista valtaa. Melkein kaikki ministerinpaikat on varattu kuninkaan lähisukulaisille.

Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saudi-Arabia tukevat monarkiaa, koska uskovat, että demokratia voisi johtaa shiiojen enemmistövaltaan ja shiiaenemmistöisen Iranin vaikutusvallan kasvuun Persianlahdella. Myös Saudi-Arabialla on oma syrjitty shiiavähemmistönsä, jonka kuningas Abdullah mieluusti pitäisi hiljaisena.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Hurjan kasvun nurjat puolet

KU-VIIKKOLEHTI 5.4.2012

Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa vanhankaupungin kadut on nimetty myyntituotteiden mukaan. Yhdellä kadulla myydään silkkiä, toisella hopeakoruja, seuraavalla kalaa. Joillain kaduilla kaupattavat tuotteet eivät tosin enää vastaa kadun alkuperäistä nimeä. Aikoinaan papujen myyntiin keskittyneellä Hang Daulla on tänä päivänä kaupungin suurin lenkkitossuliikkeiden keskittymä. Viereisellä kadunpätkällä jalkakäytävät on levitetty täyteen matkalaukkuja.

Tavarapaljous yllättää kokeneenkin matkaajan. Myös katujen ylittäminen on aluksi hankalaa – moottoripyörien ja skoottereiden loputtoman virran vuoksi.

Hoan Kiem -järvellä sijaitsevan Jadevuoritemppelin edustalla nuoret napsivat kamerakännyköillä kuvia toisistaan. Katukahviloissa liikemiehet naputtavat kannettavia tietokoneitaan.

Vauraammalla väestönosalla on mistä valita. Farkkujen ja nahkatakkien myyntiin keskittyvän kadun vierestä löytyvät useiden kansainvälisten vaateketjujen liikkeet. Ravintoloita tuntuu olevan joka korttelissa, ja yöelämä on niin vilkasta, että baarien ja yökerhojen tarjonnasta on julkaistu oma opasvihko, jonka tiedot löytyvät päivitettynä myös verkosta.

92 miljoonan asukkaan Vietnam on maailman 13. väkirikkain maa. Viime vuosikymmenellä maan talous kasvoi parhaimmillaan yli kahdeksan prosentin vuosivauhdilla, heti Kiinan jälkeen seuraavaksi eniten maailmassa.

Maassa on 111 miljoonaa rekisteröityä matkapuhelinliittymää ja 30 miljoonaa internetin käyttäjää, 15:nneksi eniten koko maailmassa. Joka kolmas vietnamilainen omistaa moottoripyörän, mutta autoja on sen sijaan vain kahdella prosentilla väestöstä.

Vietnam on maailman suurin pippurin ja cashewpähkinöiden tuottaja ja Thaimaan jälkeen maailman toiseksi suurin riisinviejä. Tärkein vientituote on kuitenkin öljy, jota porataan Etelä-Kiinan meren pohjasta. Muita vientituotteita ovat elektroniikkalaitteet, lenkkitossut sekä matkapuhelimet ja niiden osat.

Vuonna 1986 tehdyistä talousuudistuksista lähtien Vietnamissa on harjoitettu niin sanottua sosialistista markkinataloutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kommunistihallinto on houkutellut maahan ylikansallisia yhtiöitä perustamaan tehtaita erityisesti vientialoille. Kommunistipuolue laatii edelleen talouden viisivuotissuunnitelmiaan, valtio omistaa yhä suurimmat tehtaat, mutta vähittäiskauppa ja muu pienyrittäminen on varsin vapaata.

Uudistusten myötä akuutti köyhyys on vähentynyt, vaikka samalla tuloerot ovat kasvaneet. Myös koulutukseen on panostettu. Maassa on nyt yli 300 yliopistoa ja korkeakoulua, ja koulua käyvien lasten osuus lähestyy sataa prosenttia.

Maailmantalouden taantuma on kuitenkin hidastanut Vietnamin hurjaa talouskasvua, joka on pudonnut kuuteen prosenttiin. Ruuan hinta on vuodessa peräti kaksinkertaistunut, ja inflaatio on kohonnut 18 prosenttiin.

Adidaksen ja Niken tossuja Hanoissa kauppaava Thinh Vuong Hung kertoo, ettei hän ole myynyt koko päivänä ainuttakaan kenkäparia. Turistit uskovat, että tossut ovat piraatteja, ja useimpien vietnamilaisten on nyt mietittävä tarkkaan rahankäyttöään.

Englanninkielisen Vietweek-lehden mukaan 8 000 vietnamilaista yritystä ajautui viime vuonna konkurssiin, mikä merkitsee satojen tuhansien työpaikkojen menetystä.

”Konkurssit ovat tavallisia markkinataloudessa”, selitti Hanoin yhteiskuntataloudellisen tutkimuskeskuksen ekonomisti Nguyen Minh Phong. ”Konkurssien ja yritysostojen myötä hyvin toimivat yhtiöt menestyvät ja huonosti hoidetut häviävät.”

Monissa tapauksissa konkurssien syynä olivat tonttikaupat, harkitsemattomat pörssisijoitukset ja valuuttakeinottelu.

Taantuma ei silti ole vähentänyt ylikansallisten yhtiöiden voittoja. Vietnamin kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti viime viikolla, että maassa toimivien ulkomaisten yritysten vienti kasvoi alkuvuodesta lähes 50 prosentilla. Matkapuhelinten vienti kolminkertaistui, ja muiden elektroniikkatuotteiden vienti kaksinkertaistui.

Esimerkiksi korealaisen Samsungin vienti kaksinkertaistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli miljardiin dollariin kuussa.

Hurjalla talouskasvulla on myös hintansa. Monet Ho Chi Minh Cityn tossu- ja kännykkätehtaiden työntekijät eivät enää tyydy osaansa pelkkänä halpatyövoimana. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, ja tuoreen selvityksen mukaan keskeisiä syitä tähän ovat surkeat palkat, heikot ylenemismahdollisuudet ja ristiriidat esimiesten kanssa.

Teollistuminen on muuttanut rajusti myös kaupunkien lähellä olevaa maaseutua. Pari tuntia kestävä junamatka Haiphongin satamakaupungista Hanoihin oli kuvaava. Junaradan eteläpuolella ikkunasta näkyi lähes koko matkan ajan riisipeltoja silmänkantamattomiin. Toisella puolella rautatietä oli teollisuuslaitoksia vieri vieressä.

Maaseudun teollistuminen on johtanut kiihtyvään kilpailuun tonttimaasta. Lain mukaan valtio omistaa kaiken maan ja vuokraa sitä kotitalouksille 20 vuodeksi kerrallaan. Haiphongin lähistöllä nähtiin tammikuussa aseellinen yhteenotto, kun viranomaiset tulivat häätämään perhettä, joka ei suostunut luovuttamaan viljelymaitaan tienrakennushankkeeseen. Perheen taltuttamiseen tarvittiin lopulta sata aseistettua poliisia ja miinanraivaajien erikoisjoukko.

Hanoin lähistöllä ainakin 150 000 viljelijäperhettä on kymmenen viime vuoden aikana pakotettu muuttamaan pois mailtaan tehdäkseen tilaa uusille tehtaille ja asuinalueille.

Itse pääkaupungissa ilman saastuminen on vakava ongelma. Maan uutistoimisto kertoi viime viikolla, että Hanoissa on eniten ilmansaasteita koko Kaakkois-Aasiassa. Ilman hiukkaspitoisuudet ylittävät Maailman terveysjärjestön suositukset seitsenkertaisesti.

Paikallisen naistenlehden tekemän selvityksen mukaan markkinatalouden tuoma moderni elämäntyyli on puolestaan keskeisin syy nuorten kaupunkilaisten avioerojen yleistymiseen. ”Meillä on molemmilla hyvät tulot, mutta meillä ei ole aikaa tavata toisiamme ja jakaa yhdessä huoliamme. Ehkä meidän olisi parempi erota”, eräs haastatelluista pariskunnista pohti.