torstai 15. helmikuuta 2018

Kriisit, jotka eivät kiinnosta mediaa

KANSAN UUTISET 16.2.2018

Lääkärit ilman rajoja -järjestöllä oli vuosituhannen alussa tapana julkaista jokavuotinen listaus kymmenestä maailman humanitaarisesta kriisistä, jotka olivat jääneet liian vähälle huomiolle uutisoinnissa.

Ranskalaislähtöisen kansainvälisen avustusjärjestön kymmenen kärjessä -lista onnistui toisinaan herättämään median huomion. Vuoden 2003 unohdettujen kriisien listan kärjessä olivat Darfurin maakunnan väkivaltaisuudet Sudanissa ja näistä seurannut pakolaiskriisi naapurimaassa Tšadissa. Darfurista tulikin jo heti seuraavana vuonna ulkomaanuutisten kestoaihe ja näyttävien avustuskampanjoiden kohde muutamaksi vuodeksi eteenpäin.

Järjestössä ymmärrettiin myös, ettei vaiettujen sotien ja pakolaiskriisien luetteleminen ollut yksinään mielekästä, sillä sotiakin suurempia surmaajia olivat aliravitsemus, tuberkuloosi ja malaria, joihin menehtyi joka vuosi miljoonia ihmisiä.

Lopulta Lääkärit ilman rajoja lopetti unohdettujen humanitaaristen kriisien listaamisen ja keskittyi toisenlaiseen tiedotustyöhön.

Liekö uutisointi viime aikoina pinnallistunut entisestään niin rapakon takana kuin muualla maailmassa, kun yhdysvaltalainen Care-järjestö on nyt koonnut vastaavanlaisen listan viime vuoden liian vähälle huomiolle jääneistä humanitaarisista kriiseistä?

On turhauttavaa huomata, että Caren alkukuusta julkaisemasta raportista löytyy useita samoja unohdettuja kriisejä, joihin Lääkärit ilman rajoja yritti kiinnittää uutismedian huomion jo kymmenen vuotta sitten.

Darfurin ja Sudanin ahdinko jatkuu edelleen – tosin viime vuosina ilman juuri minkäänlaista mediahuomiota ulkomailla. Nyt avun tarvetta lisäävät toinen toistaan seuraavat kuivuuskaudet ja tulvat sekä lähes puoli miljoonaa pakolaista, jotka ovat joutuneet pakenemaan väkivaltaisuuksia naapurimaasta Etelä-Sudanista.

Myös Kongon ja Keski-Afrikan tasavallan pitkittyneet sisällissodat löytyvät molempien avustusjärjestöjen eri aikoina julkaisemilta listoilta.

Care-järjestön mukaan viime vuoden aikana Kongon demokraattisessa tasavallassa joka päivä yli 5 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa aseellisten iskujen pelossa.

Keski-Afrikan tasavallan alueesta peräti 70 prosenttia on Caren raportin mukaan erilaisten asejoukkojen hallinnassa ja sekasorron seurauksena lähes joka toinen alle viisivuotias lapsi kärsii aliravitsemuksesta.

Suurin osa Care-järjestön listaamista unohdetuista kriiseistä löytyy keskisestä Afrikasta ja Sahelin alueelta Saharan autiomaan eteläpuolelta.

Lähes kaikissa näissä kriiseissä on kyse aseellisesta konfliktista, joka on pakottanut sadat tuhannet tai miljoonat ihmiset jättämään kotinsa ja etsimään turvaa pakolaisleireiltä muualla maassa tai naapurimaiden rajan takana.

Pakolaiskriisien mittakaava on tyrmäävä. Pelkästään Kongon demokraattisessa tasavallassa on yli neljä miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Lisäksi yli 600 000 kongolaista on paennut selkkauksia naapurimaihin. Sudanissa 2,3 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kodeistaan. Keski-Afrikan tasavallassa yli miljoona ihmistä elää evakossa, ja puoli miljoonaa on paennut naapurimaihin.

Tšadjärven alueen maissa Nigeriassa, Kamerunissa ja Tšadissa 2,4 miljoonaa ihmistä on paennut islamistijärjestö Boko Haramin iskuja ja sieppauksia.

Yli 600 000 ihmistä on paennut Burundin väkivaltaisuuksia maan muihin osiin tai naapurimaihin. Malissa yli 200 000 ihmistä on jättänyt kotinsa väkivaltaisuuksien vuoksi.

Yli 400 000 eritrealaista on lähtenyt maanpakoon kuivuuden sekä maassa vuosikausia kestävän asevelvollisuuden ja siihen sisältyvän pakkotyön vuoksi.

Kaikkiaan näissä maailman köyhimpiin kuuluvissa maissa ja naapurimaissa on parhaillaan yli 12 miljoonaa pakolaista – lähes kymmenen kertaa enemmän kuin turvapaikanhakijoita Euroopan maissa.

Afrikan maiden ohella Caren unohdettujen humanitaaristen kriisien listalle on kelpuutettu vain kolme maata muista maanosista.

Perussa rankkasateet aiheuttivat vuosi sitten tulvia ja maanvyöryjä. Yli 200 000 kotia tuhoutui, ja 260 siltaa romahti. Maantiet jäivät käyttökelvottomiksi 3 000 kilometrin matkalta. Lähes kaksi miljoonaa ihmistä oli viikkokausia eristyksissä. Ruuan hinta kohosi, ja tulvavesissä viihtyneet hyttyset levittivät tauteja.

Perun kaikkien aikojen rankkasateet johtuivat ilmastonmuutoksen aiheuttamasta meriveden lämpenemisestä Tyynenmeren rannikolla.

Vietnamissa puolestaan hirmumyrsky Doksuri tuhosi koteja, riisipeltoja ja jätti puolitoista miljoonaa ihmistä ilman sähköä. Vuosikymmenen voimakkain taifuuni ei juuri saanut huomiota länsimediassa, vaikka samaan aikaan pienemmät hurrikaanit Karibianmerellä ja Yhdysvaltojen eteläosissa olivat viikkojen ajan uutisotsikoissa.

Caren mukaan kaikkein vähimmälle huomiolle jäi kuitenkin Pohjois-Korean kuivasta kesästä johtunut ruokapula, jonka vuoksi jopa 18 miljoonaa ihmistä saattaa edelleen olla hallituksen ruoka-avun tarpeessa.

torstai 1. helmikuuta 2018

Oppositiojohtajasta kansan presidentiksi

KANSAN UUTISET 2.2.2018

Keniassa nähtiin tiistaina opposition kannattajien suuri voimanosoitus, kun sadat tuhannet ihmiset eri puolilta maata kokoontuivat maan pääkaupungin Nairobin keskustassa sijaitsevaan Itsenäisyyden puistoon seuraamaan oppositiojohtaja Raila Odingan julistamista kansan presidentiksi.

73-vuotias veteraanipoliitikko vannoi raamattu kädessään valan, jossa hän lupasi uskollisuutta Kenian kansalle ja perustuslain kunnioittamista.

Kyseessä oli toistaiseksi viimeisin episodi opposition kampanjassa vaalivilpin lopettamiseksi ja aidon demokratian palauttamiseksi Keniaan.

Viime vuoden elokuussa pidetyt vaalit olivat jo kolmannet peräkkäiset, joissa vaalivoitto ilmiselvästi varastettiin oppositiolta ja opposition presidenttiehdokkaalta Raila Odingalta. Poliittisia uudistuksia ja maan voimavarojen tasaisempaa jakamista ajava Odinga oli yksipuoluevallan aikakaudella Kenian pitkäaikaisin mielipidevanki.

Itse äänestys sujui rauhallisesti kaikkialla maassa, mutta julkistetut tulokset eivät vastanneet äänestäjien tahtoa, sillä vaalikomission tietokonejärjestelmää oli manipuloitu istuvan presidentin ja tämän puolueen eduksi. Tietojärjestelmästä vastannut henkilö löydettiin surmattuna ja kidutettuna Nairobin liepeiltä runsas viikko ennen elokuun vaaleja.

Lokakuussa pidettyjä uusintavaaleja boikotoitiin suurimmassa osassa maata vaalijärjestelyjen epäselvyyksien vuoksi. Istuva presidentti Uhuru Kenyatta sai 98 prosenttia äänistä, mutta vain murto-osa äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Viime viikolla oppositiopuolueiden yhteenliittymä julkisti elokuun vaalien äänestyspaikoilta saatujen tulosten yhteenvedon, jonka mukaan Raila Odinga sai vaaleissa niukan enemmistön annetuista äänistä.

Tiistaina järjestetty valaseremonia oli jo kolmas yritys julistaa Odinga kansan presidentiksi. Aiemmat tilaisuudet jouduttiin perumaan, kun poliisin erikoisjoukot estivät pääsyn kokouspaikoille.

Vielä maanantaina Nairobissa pelättiin väkivaltaisia yhteenottoja maakunnista ja pääkaupungin laitamien slummeista saapuvien opposition kannattajien ja virkavallan välillä, mutta tiistaiaamuna poliisit yllättäen poistuivat Itsenäisyyden puistosta, kun väkijoukot alkoivat kerääntyä paikalle.

Kenian oikeuskansleri on aiemmin uhannut Odingaa maanpetossyytteellä, mikäli hän aikoisi omin päin julistautua presidentiksi. Mahdollisesta maanpetostuomiosta olisi seuraamuksena kuolemanrangaistus.

Kenialaiset kommentaattorit pitävät maanpetossyytettä kuitenkin epätodennäköisenä, sillä Odingan vala oli pikemminkin symbolinen ele eikä vastannut sanamuodoiltaan virallista presidentin virkavalaa.

Odingan pidätys voisi myös johtaa kaaokseen eri puolilla maata ja mahdolliseen armeijan väliintuloon.

Tiistaina Kenian sisäministeriö sen sijaan julisti oppositiopuolueiden kansalliseksi vastarintaliikkeeksi kutsutun kampanjan laittomaksi järjestäytyneeksi rikollisjärjestöksi.

Kansallisen vastarintaliikkeen kannattajat boikotoivat maan suurinta matkapuhelinoperaattoria, presidentti Kenyattan perheen omistaman meijeriyhtiön tuotteita sekä maan aiemmin suosituinta ruokaöljymerkkiä. Nämä yhtiöt olivat hallituspuolueen vaalikampanjan suurimpia tukijoita.

Kansallisen vastarintaliikkeen on ollut tarkoitus myös koota yhteen laajapohjainen kansankokous luotsaamaan Kenian paluuta demokratiaan ja perustuslain kunnioitukseen.

Opposition suurmielenosoituksen alla hallitus myös katkaisi maan kolmen suurimman tv-kanavan lähetykset. Viime viikolla Uhuru Kenyatta  uhkasi lakkauttaa lähetysluvat tv-kanavilta, jotka esittäisivät opposition tilaisuuden suorana lähetyksenä. Kanavat eivät taipuneet painostukseen, mutta lähetykset olivat lopulta katsottavissa vain verkossa.

Kenia on yksi Afrikan vakaimmista ja kehittyneimmistä maista, mutta tällä hetkellä maa on jakautunut syvästi kahtia.

Vaikka tämän viikon valaseremonialla ei ole juridista merkitystä, kenialaiset pitävät Raila Odingaa nyt johtajanaan suurimmassa osassa maata. Opposition kannatusalueilla myös kunnanvaltuustot ovat katkaisseet suhteensa valtakunnan hallituksen kanssa.

Keniassa on kaikkiaan 47 eri etnistä ryhmää, joista presidentin ja hallituksen takana ovat nyt vain kikujut ja kalenjinit, maan suurin ja kolmanneksi suurin kansanryhmä, jotka edustavat yhdessä noin kolmasosaa koko Kenian väestöstä.

Presidentti Kenyatta palasi tiistai-iltana Nairobiin Afrikan unionin kokouksesta Etiopiasta eikä ollut keskiviikkoon mennessä kommentoinut Raila Odingan valaseremoniaa. Kenyatta on aiemmin kieltäytynyt neuvotteluista opposition kanssa.

Kenyattaa ja varapresidentti William Rutoa syytettiin vuonna 2011 kansainvälisessä rikostuomioistuimessa etnisten levottomuuksien ja joukkomurhien järjestämisestä Kenian edellisten vaalien jälkeen. Syytteistä kuitenkin luovuttiin sen jälkeen kun useat avaintodistajat oli surmattu ja toiset kieltäytyivät todistamasta.