Kuka voittaa Bahrainissa?

KU-VIIKKOLEHTI 20.4.2012

Viikonloppuna moottoriurheilun ystävät kerääntyvät taulutelkkareiden eteen jännittämään Formula 1 -sarjan Bahrainin Grand Prix -osakilpailua. Sunnuntaina selviää, voittaako Ferrari-tallin Fernando Alonso jo neljännen kerran Bahrainin GP:n vai ovatko Mercedeksen autot nopeampia Sakhirin aavikkoradan pitkillä suorilla. Kotimaisilla keskustelupalstoilla ennakkosuosikkina on tietysti Lotuksen Kimi Räikkönen.

Vielä reilu viikko sitten oli epäselvää, ajetaanko Bahrainin formulakisaa ollenkaan. Useat tallit hankkivat viikontakaiseen Kiinan GP-kisaan ajajilleen ja mekaanikoille kahdet paluuliput – toiset Bahrainin kautta, toiset suoraan kotiin.

Viime vuonna Bahrainin kisa peruttiin arabikevään kansannousun takia. Tunisian ja Egyptin demokratialiikkeiden innoittamina myös Bahrainissa ihmiset lähtivät kaduille vaatimaan uudistuksia perustuslakiin ja parempia elinoloja maan shiiaenemmistölle.

Kun turvallisuusjoukot ampuivat kuoliaaksi maan pääkaupungin Manaman Helmiaukiolle kokoontuneita mielenosoittajia, protestiliike alkoi vaatia kuningas Hamadin ja koko Al-Khalifan hallitsijaperheen vallan lakkauttamista. Kuningas kutsui naapurimaan Saudi-Arabian joukot avuksi tukahduttamaan kansannousua.

Mielenosoitukset ja levottomuudet ovat kuitenkin jatkuneet, ja Bahrainin viranomaiset ovat vastanneet kovin ottein. Kansannousun alkamisen jälkeen ainakin 55 ihmistä on saanut surmansa mellakkapoliisien luodeista tai hakattu kuoliaaksi pidätyssellissä. 1 400 ihmistä on pidätetty, yli 4 000 shiiamuslimia on saanut potkut töistä tai yliopistoista, ja 43 shiiamoskeijaa on tuhottu maan tasalle.

Viime kuussa 200 000 ihmistä, kolmasosa Bahrainin kansasta, osallistui suurmielenosoitukseen kuningasvaltaa ja väkivaltaisuuksia vastaan. GP-kisojen lähestyessä tuhansien ihmisten mielenosoituksia on järjestetty miltei päivittäin. Viimeksi viikko sitten mellakkapoliisit ampuivat 15-vuotiasta poikaa rintaan, kun tämä osallistui aiemmin surmatun aktivistin hautajaiskulkueeseen.

Amnesty Internationalin tiistaina julkistaman raportin mukaan pidätettyjä demokratialiikkeen aktiiveja kidutetaan järjestelmällisesti ja kiduttamalla saatujen tunnustusten jälkeen heidät tuomitaan pitkään vankeusrangaistuksiin.

Kansainvälinen autoliitto FIA näytti Bahrainin kisoille lopulta kuitenkin vihreää valoa ja julkaisi viikko sitten lausunnon, jonka mukaan kilpailun turvajärjestelyt olivat kunnossa.

F1-pomo Bernie Ecclestone vähätteli Bahrainin ihmisoikeustilannetta. ”Ei siellä mitään tapahdu. Tunnen ihmisiä, jotka asuvat siellä, ja kaikki on ihan rauhallista. Me emme halua sekaantua minkään maan politiikkaan. He eivät osoita mieltään formulaykkösiä vastaan”, formuloiden tv-oikeudet omistava 81-vuotias monimiljardööri totesi brittimedialle.

Seitsenkertainen maailmanmestari Michael Schumacher arveli puolestaan, että ”GP-kisa on bahrainilaisille hyvin tärkeä tapahtuma, joka tulee tekemään kaikki onnellisiksi”.

F1-kuljettajista ainoastaan Red Bullin australialaiskuski Mark Webber pohti julkisesti, että Bahrainin GP-kisan ajaminen voisi olla moraalisesti arveluttavaa. Kisa kuitenkin ajetaan, koska Abu Dhabi, Bahrain ja muut Persianlahden maat ovat F1-sarjan huomattavia rahoittajia, Webber päätteli.

GP-sarjaa kolmen osakilpailun jälkeen johtavat McLarenin kuskit Lewis Hamilton ja Jenson Button sanoivat, etteivät he voi kommentoida päätöstä Bahrainin kisasta.

McLaren-tallin pääomistaja on tätä nykyä Bahrainin valtion sijoitusyhtiö Bahrain Mumtalakat Holding Company 50 prosentin omistusosuudellaan.

Bahrain on Saudi-Arabian kupeessa sijaitseva saarivaltio, joka on kooltaan hiukan pienempi kuin Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenlaskettu pinta-ala. Saudi-Arabiasta ajaa 25 kilometrin mittaista pengersiltaa pitkin Bahrainin pääkaupunkiin Manamaan alle tunnissa. Bahrainin pinta-alasta suurin osa on hiekka-aavikkoa.

Maassa asuu 600 000 Bahrainin kansalaista ja arviolta yhtä paljon siirtolaisia muista arabimaista ja Intiasta. Väestön enemmistö on shiiamuslimeja, mutta poliittinen ja taloudellinen valta on sunnimuslimeilla.

Bahrain on ollut 70-luvulta lähtien arabimaiden johtava pankkialan keskus. Lontoon kaupunkiyhtymän kilpailukykytilastossa Bahrain luokiteltiin ennen kansannousua maailman nopeimmin kasvavaksi finanssikeskukseksi. Toistaiseksi maa saa kuitenkin suurimman osan tuloistaan öljystä ja öljyjalosteista.

Bahrainin sijainti Persianlahden länsirannikolla on tehnyt siitä myös sotastrategisesti tärkeän. Saudijoukkojen lisäksi maassa on Yhdysvaltojen laivastotukikohta, jossa työskentelee vakituisesti 1 500 yhdysvaltalaista laivaston sotilasta. Yhdysvaltojen kaavailema 53 miljoonan dollarin arvoinen asekauppa Bahrainin kanssa on kansannousun ja ihmisoikeusloukkausten vuoksi kuitenkin jumittunut kongressin vastustukseen.

Ison-Britannian hallitus sen sijaan hyväksyi juuri kansannousun alla yli miljoonan punnan asekaupat Bahrainiin. Vientilupia myönnettiin tykkien, haulikoiden sekä aseiden äänenvaimentimien ja tähtäinten toimittamiseen Bahrainin turvallisuusjoukoille.

Al-Khalifan suku on hallinnut Bahrainia 1700-luvulta lähtien, välillä tosin brittiläisen siirtomaavallan alaisuudessa. Nykyinen kuningas Hamad bin Issa al-Khalifa johtaa maata yhdessä poikansa, kruununprinssi Salman bin Hamad al-Khalifan ja setänsä Khalifa bin Salman al-Khalifan kanssa, joka on ollut pääministerinä vuodesta 1971.

Maassa on vaaleilla valittu parlamentti, jolla ei ole minkäänlaista valtaa. Melkein kaikki ministerinpaikat on varattu kuninkaan lähisukulaisille.

Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saudi-Arabia tukevat monarkiaa, koska uskovat, että demokratia voisi johtaa shiiojen enemmistövaltaan ja shiiaenemmistöisen Iranin vaikutusvallan kasvuun Persianlahdella. Myös Saudi-Arabialla on oma syrjitty shiiavähemmistönsä, jonka kuningas Abdullah mieluusti pitäisi hiljaisena.