Hurjan kasvun nurjat puolet

KU-VIIKKOLEHTI 5.4.2012

Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa vanhankaupungin kadut on nimetty myyntituotteiden mukaan. Yhdellä kadulla myydään silkkiä, toisella hopeakoruja, seuraavalla kalaa. Joillain kaduilla kaupattavat tuotteet eivät tosin enää vastaa kadun alkuperäistä nimeä. Aikoinaan papujen myyntiin keskittyneellä Hang Daulla on tänä päivänä kaupungin suurin lenkkitossuliikkeiden keskittymä. Viereisellä kadunpätkällä jalkakäytävät on levitetty täyteen matkalaukkuja.

Tavarapaljous yllättää kokeneenkin matkaajan. Myös katujen ylittäminen on aluksi hankalaa – moottoripyörien ja skoottereiden loputtoman virran vuoksi.

Hoan Kiem -järvellä sijaitsevan Jadevuoritemppelin edustalla nuoret napsivat kamerakännyköillä kuvia toisistaan. Katukahviloissa liikemiehet naputtavat kannettavia tietokoneitaan.

Vauraammalla väestönosalla on mistä valita. Farkkujen ja nahkatakkien myyntiin keskittyvän kadun vierestä löytyvät useiden kansainvälisten vaateketjujen liikkeet. Ravintoloita tuntuu olevan joka korttelissa, ja yöelämä on niin vilkasta, että baarien ja yökerhojen tarjonnasta on julkaistu oma opasvihko, jonka tiedot löytyvät päivitettynä myös verkosta.

92 miljoonan asukkaan Vietnam on maailman 13. väkirikkain maa. Viime vuosikymmenellä maan talous kasvoi parhaimmillaan yli kahdeksan prosentin vuosivauhdilla, heti Kiinan jälkeen seuraavaksi eniten maailmassa.

Maassa on 111 miljoonaa rekisteröityä matkapuhelinliittymää ja 30 miljoonaa internetin käyttäjää, 15:nneksi eniten koko maailmassa. Joka kolmas vietnamilainen omistaa moottoripyörän, mutta autoja on sen sijaan vain kahdella prosentilla väestöstä.

Vietnam on maailman suurin pippurin ja cashewpähkinöiden tuottaja ja Thaimaan jälkeen maailman toiseksi suurin riisinviejä. Tärkein vientituote on kuitenkin öljy, jota porataan Etelä-Kiinan meren pohjasta. Muita vientituotteita ovat elektroniikkalaitteet, lenkkitossut sekä matkapuhelimet ja niiden osat.

Vuonna 1986 tehdyistä talousuudistuksista lähtien Vietnamissa on harjoitettu niin sanottua sosialistista markkinataloutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kommunistihallinto on houkutellut maahan ylikansallisia yhtiöitä perustamaan tehtaita erityisesti vientialoille. Kommunistipuolue laatii edelleen talouden viisivuotissuunnitelmiaan, valtio omistaa yhä suurimmat tehtaat, mutta vähittäiskauppa ja muu pienyrittäminen on varsin vapaata.

Uudistusten myötä akuutti köyhyys on vähentynyt, vaikka samalla tuloerot ovat kasvaneet. Myös koulutukseen on panostettu. Maassa on nyt yli 300 yliopistoa ja korkeakoulua, ja koulua käyvien lasten osuus lähestyy sataa prosenttia.

Maailmantalouden taantuma on kuitenkin hidastanut Vietnamin hurjaa talouskasvua, joka on pudonnut kuuteen prosenttiin. Ruuan hinta on vuodessa peräti kaksinkertaistunut, ja inflaatio on kohonnut 18 prosenttiin.

Adidaksen ja Niken tossuja Hanoissa kauppaava Thinh Vuong Hung kertoo, ettei hän ole myynyt koko päivänä ainuttakaan kenkäparia. Turistit uskovat, että tossut ovat piraatteja, ja useimpien vietnamilaisten on nyt mietittävä tarkkaan rahankäyttöään.

Englanninkielisen Vietweek-lehden mukaan 8 000 vietnamilaista yritystä ajautui viime vuonna konkurssiin, mikä merkitsee satojen tuhansien työpaikkojen menetystä.

”Konkurssit ovat tavallisia markkinataloudessa”, selitti Hanoin yhteiskuntataloudellisen tutkimuskeskuksen ekonomisti Nguyen Minh Phong. ”Konkurssien ja yritysostojen myötä hyvin toimivat yhtiöt menestyvät ja huonosti hoidetut häviävät.”

Monissa tapauksissa konkurssien syynä olivat tonttikaupat, harkitsemattomat pörssisijoitukset ja valuuttakeinottelu.

Taantuma ei silti ole vähentänyt ylikansallisten yhtiöiden voittoja. Vietnamin kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti viime viikolla, että maassa toimivien ulkomaisten yritysten vienti kasvoi alkuvuodesta lähes 50 prosentilla. Matkapuhelinten vienti kolminkertaistui, ja muiden elektroniikkatuotteiden vienti kaksinkertaistui.

Esimerkiksi korealaisen Samsungin vienti kaksinkertaistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli miljardiin dollariin kuussa.

Hurjalla talouskasvulla on myös hintansa. Monet Ho Chi Minh Cityn tossu- ja kännykkätehtaiden työntekijät eivät enää tyydy osaansa pelkkänä halpatyövoimana. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, ja tuoreen selvityksen mukaan keskeisiä syitä tähän ovat surkeat palkat, heikot ylenemismahdollisuudet ja ristiriidat esimiesten kanssa.

Teollistuminen on muuttanut rajusti myös kaupunkien lähellä olevaa maaseutua. Pari tuntia kestävä junamatka Haiphongin satamakaupungista Hanoihin oli kuvaava. Junaradan eteläpuolella ikkunasta näkyi lähes koko matkan ajan riisipeltoja silmänkantamattomiin. Toisella puolella rautatietä oli teollisuuslaitoksia vieri vieressä.

Maaseudun teollistuminen on johtanut kiihtyvään kilpailuun tonttimaasta. Lain mukaan valtio omistaa kaiken maan ja vuokraa sitä kotitalouksille 20 vuodeksi kerrallaan. Haiphongin lähistöllä nähtiin tammikuussa aseellinen yhteenotto, kun viranomaiset tulivat häätämään perhettä, joka ei suostunut luovuttamaan viljelymaitaan tienrakennushankkeeseen. Perheen taltuttamiseen tarvittiin lopulta sata aseistettua poliisia ja miinanraivaajien erikoisjoukko.

Hanoin lähistöllä ainakin 150 000 viljelijäperhettä on kymmenen viime vuoden aikana pakotettu muuttamaan pois mailtaan tehdäkseen tilaa uusille tehtaille ja asuinalueille.

Itse pääkaupungissa ilman saastuminen on vakava ongelma. Maan uutistoimisto kertoi viime viikolla, että Hanoissa on eniten ilmansaasteita koko Kaakkois-Aasiassa. Ilman hiukkaspitoisuudet ylittävät Maailman terveysjärjestön suositukset seitsenkertaisesti.

Paikallisen naistenlehden tekemän selvityksen mukaan markkinatalouden tuoma moderni elämäntyyli on puolestaan keskeisin syy nuorten kaupunkilaisten avioerojen yleistymiseen. ”Meillä on molemmilla hyvät tulot, mutta meillä ei ole aikaa tavata toisiamme ja jakaa yhdessä huoliamme. Ehkä meidän olisi parempi erota”, eräs haastatelluista pariskunnista pohti.