KANSAN UUTISET 17.3.2025
Nuori mies hotellin vastaanotossa puhuu sujuvasti ranskaa, englantia ja kiinaa, mutta päivät ovat pitkät ja korkean inflaation vuoksi palkka riittää hädin tuskin elämiseen. Monet kaverit ovat lähteneet paremman elintason perässä Thaimaahan, hän kertoo.
Laos oli aikoinaan Ranskan siirtomaa, ja ranska on edelleen maan hallintokieli, vaikka kommunistihallinto lakkautti ranskan kielen virallisen aseman vuonna 1975.
Nyt Laosista on kovaa vauhtia tulossa Kiinan siirtomaa, arvioivat monet. Viranomaisten pelossa harva kuitenkin uskaltaa sanoa sen ääneen ja omalla nimellään.
Laosilla on 16 miljardia dollaria ulkomaanvelkaa, hiukan enemmän kuin maan bruttokansantuote. Suurin osa velasta on tullut kiinalaisella lainarahalla rakennetuista suurista infrastruktuurihankkeista. Luotijunayhteys Laosin pääkaupungista Vientianesta Kiinan rajalle maksoi kuusi miljardia dollaria.
Toinen menoerä ovat Mekongjoelle ja sen sivuhaaroihin rakennetut lukuisat vesivoimalat, joiden ansiosta Laosista on tullut Kaakkois-Aasian johtava sähköntuottaja.
Velkaloukun takia Laos joutuu pyytämään Kiinalta lisää lainaa voidakseen maksaa korkoja ja lyhentää velkaa. Hiljattain Laos luovutti valtion sähköyhtiön kiinalaisen firman haltuun 25 vuodeksi. Sähköyhtiölle oli kertynyt viisi miljardia dollaria velkaa.
Luotijuna tuo Laosiin nyt turisteja Yunnanin maakunnasta Kiinasta. Pakettimatkoista saatavista tuloista valtaosa menee tosin kiinalaisille matkanjärjestäjille.
Uusi rautatie on myös lisännyt tavaraliikennettä maiden välillä. Rautatien ansiosta Kiinan vienti Laosiin kasvoi 48 prosenttia. Kiinasta tuodaan Laosiin etenkin koneita ja elektroniikkaa.
Samaan aikaan Laosin vienti Kiinaan on lisääntynyt vain 11 prosenttia. Laosista viedään Kiinaan kumipuun lateksia ja kiinalaisten omistamilla plantaaseilla kasvatettua maissia, maniokkia ja banaaneja.
Junayhteys Kiinasta Laosiin on osa Kiinan Vyö ja tie -hankkeen talouskäytävää. Rautatie jatkuu Laosista Thaimaan puolelle ja sieltä Malesian halki yli 2 000 kilometrin päähän Singaporeen.
Vuonna 2010 Laosin uusi kauppaministeri Nam Viyaketh ilmoitti visiostaan, että Laosista tulisi ”Kaakkois-Aasian akku”. Laos voisi rikastua rakentamalla vesivoimaloita Mekongiin ja sen sivujokiin ja myymällä sähköä naapurimaihin.
Tavoitteena oli, että Laosin vesivoimalat tuottaisivat vuonna 2030 saman verran sähköä kuin parikymmentä suurta ydinvoimalaa.
Kiina oli tässä vaiheessa jo rakentanut Mekongin yläjuoksulle toistakymmentä vesivoimalaa, ja Laosissakin oli neljä pienempää vesivoimalaa.
Pian Laosiin nousi vesivoimaloita toisensa perään. Huuma keskeytyi hetkeksi, kun Xe Namnoy -joen apupato murtui vuonna 2018. Lähes 200 ihmistä kuoli, kun 16-metrinen aalto pyyhkäisi heidän ylitseen. 14 000 ihmistä joutui lähtemään kodeistaan.
Mutta pian rakentaminen taas yltyi. Tänä päivänä Laosissa on 81 toiminnassa olevaa vesivoimalaa, ja suunnitteilla on 250 vesivoimahanketta lisää.
Vesivoimabuumin alkuvaiheessa patovoimaloita rakennettiin thaimaalaisilla investoinneilla ja sähköstä suurin osa myytiin Thaimaahan. Nyt investoinnit tulevat Kiinasta.
Mekong on koko maailman tärkein makean veden kalastusalue. Joessa elää yli 1 200 eri kalalajia, joista kolmasosa on vaelluskaloja. Kalat ovat pääasiallinen proteiinin lähde 65 miljoonalle ihmiselle Laosissa, Thaimaassa, Kambodžassa ja Vietnamissa.
Mekongin pääuomaan rakennetut vesivoimalat kuitenkin estävät kalojen vaelluksen kutupaikoille ja patoavat joen virtauksen mukana kulkevan ravinteikkaan sedimentin, joka on aikojen saatossa tehnyt Mekongin suistoalueesta Aasian viljavan riisiaitan.
Kalasaaliit ovat viime vuosina vähentyneet rajusti. Tutkijat arvioivat, että vesivoimaloiden vuoksi Mekongin kalakanta voi pudota 40–80 prosenttia.
Veden säännöstely sähköntuotannon tarpeiden mukaan aiheuttaa myös suuria vaihteluja joen virtaukseen. Välillä vesimassat vyöryvät kovalla vauhdilla ja välillä joenpinta voi laskea monta metriä tehden rantamaiden viljelystä vaikeaa.
Kymmeniä kilometrejä pitkien tekoaltaiden tieltä on myös hakattu luonnonmetsiä ja pakkosiirretty yli satatuhatta ihmistä.
Thaimaalainen ympäristöaktivisti Montree Chantawong arveli BBC:lle, että vesivoimaloista hyötyvät lähinnä patoja rakentaneet yhtiöt, sähkönmyynnistä rikastuva kommunistihallinto sekä pankit, jotka ovat antaneet lainaa voimaloiden rakentamiseen.
Laosissa ei kannata hirveästi toitottaa olevansa Suomesta. Mekongin patoamisessa on nimittäin vahva suomalainen kytkös.
Kun Laosiin suunniteltiin ensimmäistä Mekongin pääuomaan rakennettavaa vesivoimalaa, konsulttiyhtiö Pöyry laati teknisen arvion siitä, oliko naapurimaiden esittämät huolet otettu suunnittelussa riittävän hyvin huomioon.
Pöyry ehdotti suunnitelmiin joitain muutoksia, kuten kalaportaiden rakentamista, mutta näytti hankkeelle muuten vihreää valoa.
Kun Xayaburin patohankkeen rakentaminen käynnistyi, samainen Pöyry palkattiin hankkeen tekniseksi konsultiksi.
Aiemmin Pöyry oli tehnyt Indonesiaan ja Thaimaahan metsäsuunnitelmia, joissa suositeltiin sademetsien hakkuita ja puuplantaaseja sellutehtaiden tarpeisiin.
Pöyry myytiin vuonna 2019 Ruotsiin. Kaupan tuloksena syntyi Euroopan suurin konsultti- ja insinööriyhtiö AFRY. Firman Laosiin suunnittelema uusi 177 metrin korkuinen patovoimala valmistui Nam Theun -joelle vuonna 2022.
maanantai 17. maaliskuuta 2025
maanantai 17. helmikuuta 2025
Tältä näyttää vihreä siirtymä Indonesiassa
KANSAN UUTISET 17.2.2025
Halmaheran saarella Indonesiassa asuva Ahmad Kruwet on joutunut lähtemään monta kertaa kodistaan, kun myrkyllinen liete on tulvinut kylään sateiden mukana. Tulvien syynä ovat maailman suurimman nikkelikaivoksen vuoksi tehdyt laajat metsänhakkuut.
Tulvien jälkeen meri värjäytyi ruskeaksi eikä kaivovettä voinut enää juoda, Ahmad totesi indonesialaistoimittajan haastattelussa tammikuussa.
Äyriäiset ja simpukat kuolivat, ja kalastajat ovat joutuneet ajamaan veneillään kilometrien päähän saadakseen kalaa.
Nikkeliä kaivetaan valtavista avolouhoksista. Ennen kaivosvaltauksia Halmaheran kukkuloilla kasvoi pitkälti koskematonta sademetsää. Kun hakkuiden jälkeen ei ole enää puita sitomassa maaperää, sateet aiheuttavat tulvia ja mutavyöryjä.
Weda Bayn rannalle nikkelikaivoksen lähettyville rakennettiin neljä vuotta sitten ensimmäiset nikkelisulatot, joissa malmista jalostetaan erilaisia nikkeliseoksia ruostumattoman teräksen tai sähköautojen akkujen valmistukseen.
Sulattojen sähkönsaantia varten alueelle rakennettiin myös 14 hiilivoimalaa.
Weda Bayn tehdasalueella työskentelee 43 000 ihmistä. Teollisuuskompleksin omistavat kiinalainen nikkeliyhtiö Tsingshan ja ranskalainen kaivosjätti Eramet. Jälkimmäinen markkinoi itseään yhtiönä, joka on sitoutunut ympäristöä ja paikallisia asukkaita kunnioittavaan kestävään kaivostoimintaan.
Indonesia on maailman ylivoimaisesti suurin nikkelin tuottaja, maailman toiseksi suurin koboltin tuottaja ja kolmanneksi suurin kivihiilen tuottaja. Maassa on Brasilian ja Kongon jälkeen kolmanneksi eniten jäljellä olevia trooppisia sademetsiä.
Yli puolet maailman nikkelintuotannosta on peräisin Indonesiasta. Maan hallitus ilmoitti vuonna 2014, että jalostamattoman nikkelimalmin vienti kielletään. Oli kannattavampaa jalostaa malmi paikan päällä, jolloin tuotteen jalostusarvo jäisi Indonesiaan.
Pidemmän aikavälin tavoitteena oli, että Indonesiasta tulisi johtava sähköautojen akkujen valmistaja ja myöhemmin myös sähköautojen ja sähkömoottoripyörien valmistaja.
Kymmenessä vuodessa Indonesiaan onkin rakennettu 44 nikkelisulattoa, pääasiassa Sulawesin ja Halmaheran saarille. Suurin osa on rakennettu kiinalaisilla investoinneilla.
Samaan aikaan Indonesian nikkelintuotanto on nelinkertaistunut. Lisää kaivoksia on perustettu vastaamaan sulattojen kysyntään.
Indonesian nikkelituotteista suurin osa viedään Kiinaan, mutta myös yhdysvaltalaisen Teslan käyttämästä nikkelistä 13 prosenttia on peräisin Indonesiasta.
Jonkinlainen välitavoite saavutettiin viime vuonna, kun eteläkorealaiset Hyundai ja LG avasivat Indonesian pääkaupungin Jakartan lähettyville maan ensimmäisen sähköautojen akkuja valmistavan tehtaan. Muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla Hyundain autotehtaalla valmistetaan nyt Kona Electric -sähköautoja.
Myös Volkswagen, Ford ja Tesla ovat jo tehneet sopimuksia Indonesian nikkeliyhtiöiden kanssa.
Vihreän siirtymän hinta on kuitenkin kova Sulawesin ja Halmaheran nikkelintuotantoalueiden asukkaille. Kaivosten jätevuoret ovat saastuttaneet joet, ja sulattojen päästöt aiheuttavat happosateita.
Vesistöistä, simpukoista ja peltikatoille kerääntyneestä pölystä otetuissa näytteissä on löytynyt vaarallisen korkeita määriä raskasmetalleja, nikkeliä, lyijyä ja kadmiumia.
Siirtomaavallan aikana näitä saaria kutsuttiin Maustesaariksi. Muskottipähkinää, neilikkaa ja pippuria laivattiin täältä Amsterdamiin ja muualle Eurooppaan.
Nyt viljelymaat ovat köyhtyneet, ja työkoneiden, malmirekkojen ja sulattojen meteli karkottaa riistaeläimet.
Uusien kaivoshankkeiden tieltä kaadetaan lisää sademetsää. Halmaheran saarella hakkuut uhkaavat sademetsässä elävää hongana manyawa -alkuperäiskansaa, joka omasta halustaan on pysytellyt eristyksissä muusta maailmasta.
Saksalainen akkujenvalmistaja BASF vetäytyi viime vuonna Weda Bayn nikkelijalostamohankkeesta välttääkseen alkuperäiskansan maihin kajoamisesta koituvaa mainehaittaa.
Indonesian nikkelintuotanto kuitenkin jatkuu ja parhaillaan jopa ylikierroksilla. Ylituotanto Indonesiassa onkin johtanut nikkelin hinnan romahtamiseen maailmanmarkkinoilla.
Nikkelintuottajat Australiassa ja Kanadassa ovat joutuneet pysäyttämään tuotantonsa, koska se ei ole nykyhinnoilla kannattavaa.
Tammikuussa myös Indonesia ilmoitti suunnitelmista leikata nikkelikaivosten tuotantoa 40 prosenttia.
Sähköautojen myynti ei ole toistaiseksi kasvanut aiempien odotusten mukaisesti. Yhdysvalloissa sähköautokauppa kasvoi viime vuonna yhdeksällä prosentilla ja Euroopassa kolmella prosentilla.
Sähköautojen suurimmat markkinat ovat Kiinassa. Viime vuonna 76 prosenttia maailman sähköautoista myytiin Kiinassa.
Kiinan automarkkinat eivät silti vaikuta niin paljon nikkelin kysyntään, sillä kiinalaisissa sähköautoissa käytetään yhä useammin litium-rautafosfaattiakkuja, joissa ei ole ollenkaan nikkeliä. Länsimaissa suosituissa hybridiautoissa taas ei tarvita kovin suuria akkuja.
EU:n uusien päästörajoitusten vuoksi sähköautojen myynnin odotetaan tänä vuonna kasvavan Euroopassa. Sen sijaan Yhdysvalloissa Trumpin uusi kausi voi aiheuttaa sähköautomarkkinoille takapakkia.
Nyt ja lähitulevaisuudessa alan kehitys tapahtuu Kiinassa. Akkutuotannosta vastaavat lähinnä kiinalaiset valmistajat. Kiinan perässä seuraavat muut liikennepäästöistä kärsivät väkirikkaat Aasian maat.
Halmaheran saarella Indonesiassa asuva Ahmad Kruwet on joutunut lähtemään monta kertaa kodistaan, kun myrkyllinen liete on tulvinut kylään sateiden mukana. Tulvien syynä ovat maailman suurimman nikkelikaivoksen vuoksi tehdyt laajat metsänhakkuut.
Tulvien jälkeen meri värjäytyi ruskeaksi eikä kaivovettä voinut enää juoda, Ahmad totesi indonesialaistoimittajan haastattelussa tammikuussa.
Äyriäiset ja simpukat kuolivat, ja kalastajat ovat joutuneet ajamaan veneillään kilometrien päähän saadakseen kalaa.
Nikkeliä kaivetaan valtavista avolouhoksista. Ennen kaivosvaltauksia Halmaheran kukkuloilla kasvoi pitkälti koskematonta sademetsää. Kun hakkuiden jälkeen ei ole enää puita sitomassa maaperää, sateet aiheuttavat tulvia ja mutavyöryjä.
Weda Bayn rannalle nikkelikaivoksen lähettyville rakennettiin neljä vuotta sitten ensimmäiset nikkelisulatot, joissa malmista jalostetaan erilaisia nikkeliseoksia ruostumattoman teräksen tai sähköautojen akkujen valmistukseen.
Sulattojen sähkönsaantia varten alueelle rakennettiin myös 14 hiilivoimalaa.
Weda Bayn tehdasalueella työskentelee 43 000 ihmistä. Teollisuuskompleksin omistavat kiinalainen nikkeliyhtiö Tsingshan ja ranskalainen kaivosjätti Eramet. Jälkimmäinen markkinoi itseään yhtiönä, joka on sitoutunut ympäristöä ja paikallisia asukkaita kunnioittavaan kestävään kaivostoimintaan.
Indonesia on maailman ylivoimaisesti suurin nikkelin tuottaja, maailman toiseksi suurin koboltin tuottaja ja kolmanneksi suurin kivihiilen tuottaja. Maassa on Brasilian ja Kongon jälkeen kolmanneksi eniten jäljellä olevia trooppisia sademetsiä.
Yli puolet maailman nikkelintuotannosta on peräisin Indonesiasta. Maan hallitus ilmoitti vuonna 2014, että jalostamattoman nikkelimalmin vienti kielletään. Oli kannattavampaa jalostaa malmi paikan päällä, jolloin tuotteen jalostusarvo jäisi Indonesiaan.
Pidemmän aikavälin tavoitteena oli, että Indonesiasta tulisi johtava sähköautojen akkujen valmistaja ja myöhemmin myös sähköautojen ja sähkömoottoripyörien valmistaja.
Kymmenessä vuodessa Indonesiaan onkin rakennettu 44 nikkelisulattoa, pääasiassa Sulawesin ja Halmaheran saarille. Suurin osa on rakennettu kiinalaisilla investoinneilla.
Samaan aikaan Indonesian nikkelintuotanto on nelinkertaistunut. Lisää kaivoksia on perustettu vastaamaan sulattojen kysyntään.
Indonesian nikkelituotteista suurin osa viedään Kiinaan, mutta myös yhdysvaltalaisen Teslan käyttämästä nikkelistä 13 prosenttia on peräisin Indonesiasta.
Jonkinlainen välitavoite saavutettiin viime vuonna, kun eteläkorealaiset Hyundai ja LG avasivat Indonesian pääkaupungin Jakartan lähettyville maan ensimmäisen sähköautojen akkuja valmistavan tehtaan. Muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla Hyundain autotehtaalla valmistetaan nyt Kona Electric -sähköautoja.
Myös Volkswagen, Ford ja Tesla ovat jo tehneet sopimuksia Indonesian nikkeliyhtiöiden kanssa.
Vihreän siirtymän hinta on kuitenkin kova Sulawesin ja Halmaheran nikkelintuotantoalueiden asukkaille. Kaivosten jätevuoret ovat saastuttaneet joet, ja sulattojen päästöt aiheuttavat happosateita.
Vesistöistä, simpukoista ja peltikatoille kerääntyneestä pölystä otetuissa näytteissä on löytynyt vaarallisen korkeita määriä raskasmetalleja, nikkeliä, lyijyä ja kadmiumia.
Siirtomaavallan aikana näitä saaria kutsuttiin Maustesaariksi. Muskottipähkinää, neilikkaa ja pippuria laivattiin täältä Amsterdamiin ja muualle Eurooppaan.
Nyt viljelymaat ovat köyhtyneet, ja työkoneiden, malmirekkojen ja sulattojen meteli karkottaa riistaeläimet.
Uusien kaivoshankkeiden tieltä kaadetaan lisää sademetsää. Halmaheran saarella hakkuut uhkaavat sademetsässä elävää hongana manyawa -alkuperäiskansaa, joka omasta halustaan on pysytellyt eristyksissä muusta maailmasta.
Saksalainen akkujenvalmistaja BASF vetäytyi viime vuonna Weda Bayn nikkelijalostamohankkeesta välttääkseen alkuperäiskansan maihin kajoamisesta koituvaa mainehaittaa.
Indonesian nikkelintuotanto kuitenkin jatkuu ja parhaillaan jopa ylikierroksilla. Ylituotanto Indonesiassa onkin johtanut nikkelin hinnan romahtamiseen maailmanmarkkinoilla.
Nikkelintuottajat Australiassa ja Kanadassa ovat joutuneet pysäyttämään tuotantonsa, koska se ei ole nykyhinnoilla kannattavaa.
Tammikuussa myös Indonesia ilmoitti suunnitelmista leikata nikkelikaivosten tuotantoa 40 prosenttia.
Sähköautojen myynti ei ole toistaiseksi kasvanut aiempien odotusten mukaisesti. Yhdysvalloissa sähköautokauppa kasvoi viime vuonna yhdeksällä prosentilla ja Euroopassa kolmella prosentilla.
Sähköautojen suurimmat markkinat ovat Kiinassa. Viime vuonna 76 prosenttia maailman sähköautoista myytiin Kiinassa.
Kiinan automarkkinat eivät silti vaikuta niin paljon nikkelin kysyntään, sillä kiinalaisissa sähköautoissa käytetään yhä useammin litium-rautafosfaattiakkuja, joissa ei ole ollenkaan nikkeliä. Länsimaissa suosituissa hybridiautoissa taas ei tarvita kovin suuria akkuja.
EU:n uusien päästörajoitusten vuoksi sähköautojen myynnin odotetaan tänä vuonna kasvavan Euroopassa. Sen sijaan Yhdysvalloissa Trumpin uusi kausi voi aiheuttaa sähköautomarkkinoille takapakkia.
Nyt ja lähitulevaisuudessa alan kehitys tapahtuu Kiinassa. Akkutuotannosta vastaavat lähinnä kiinalaiset valmistajat. Kiinan perässä seuraavat muut liikennepäästöistä kärsivät väkirikkaat Aasian maat.
maanantai 13. tammikuuta 2025
Suositumpi kuin Trump
KANSAN UUTISET 13.1.2025
Maailman neljänneksi väkirikkain maa Indonesia sai syksyllä uuden presidentin, joka haluaa ”paremman diilin indonesialaisille”. 73-vuotias Prabowo Subianto aikoo lisätä sotilasmenoja, edistää kotimaista teollisuutta ja maan omavaraisuutta. Hän on myös luvannut halvempaa ruokaa ja sähköä. Prabowon puolue on vapaasti käännettynä nimeltään Mahtavan Indonesian liike.
Kansa sai mitä halusi. Prabowo Subianto voitti viime vuoden helmikuussa pidetyt presidentinvaalit lähes 60 prosentin ääniosuudella. Kaikkiaan 96 miljoonaa indonesialaista antoi äänensä Prabowolle. Vertailun vuoksi Donald Trump sai Yhdysvaltojen presidentinvaalissa 77 miljoonaa ääntä.
Ihmisoikeusaktiivit ja Kaakkois-Aasian tilannetta lähemmin seuraavat pelkäävät, että Indonesia muuttuu Prabowon presidenttikaudella entistä autoritaarisemmaksi. Uusi presidentti ehti jo ehdottaa, että jatkossa maassa luovuttaisiin maakuntien kuvernöörien vaaleista, koska vaalien järjestäminen on turhan kallista.
Indonesian edellisissä presidentinvaaleissa vuosina 2014 ja 2019 Prabowo jäi toiseksi syyttäen viranomaisia vaalivilpistä. Vuonna 2019 Prabowon kannattajat mellakoivat vaalituloksen julkistamisen jälkeen vaalilautakunnan rakennuksen luona maan pääkaupungissa Jakartassa. Kahdeksan ihmistä kuoli ja sadat loukkaantuivat. Poliisin mukaan pidätetyiltä mellakoitsijoilta takavarikoitiin kirjekuoria täynnä rahaa.
Kansallisen yhtenäisyyden nimissä presidentti Joko Widodo nimitti Prabowon myöhemmin puolustusministeriksi.
Prabowolla on takanaan pitkä ura Indonesian asevoimissa. Hän on sotilasarvoltaan kenraali. Hän oli myös Indonesiaa aikoinaan 30 vuotta hallinneen diktaattori Suharton vävy. Yhdysvaltojen tuella Suharto surmautti vuosina 1965–66 yli miljoona ihmistä, joiden epäiltiin kannattavan kommunistipuoluetta.
Prabowo toimi 1980- ja 90-luvuilla Suharton pelättyjen erikoisjoukkojen komentajana. Erikoisjoukot surmasivat tuhansia ihmisiä Itä-Timorissa ja Papuassa, ja opiskelijoita tulitettiin Jakartassa. Prabowo kiistää olleensa mukana verilöylyissä.
Myöhemmin hän kuitenkin myönsi haastattelussa käskeneensä joukkojaan kidnappaamaan Suharton hallintoa vastustaneita opiskelija-aktivisteja. Siepattuja opiskelijoita kidutettiin, ja osaa heistä ei nähty enää koskaan.
Vaalikampanjan aikana ei juuri muisteltu Prabowon sotilasuran aikaisia ylilyöntejä. Prabowo esiintyi Instagramissa usein yhdessä kissansa kanssa tai Pixar-elokuvien tyyliin animoituna herttaisena papparaisena kampanjatiimin tuottamissa Tiktok-videoissa.
Prabowo oli jo aiemmissa vaaleissa saanut äärilaidan islamistiliikkeet puolelleen arvokonservatiivisilla lupauksilla. Viime vuoden vaaleissa myös presidentti Joko Widodo liittyi Prabowon tukijoihin. Prabowon varapresidenttiehdokkaana oli nimittäin presidentin 36-vuotias poika Gibran Rakabuming, olkoonkin että tämä oli vaalisäännösten mukaan neljä vuotta liian nuori asettumaan ehdolle varapresidentiksi.
Uusi presidentti nimitti ensi töikseen 109 ministerin hallituksen ja lennätti heidät kaikki viikonloppuleirille paikalliselle sotakorkeakoululle. Retriitin aikana herätys oli aamuneljältä ja päivän ohjelma alkoi yhteisellä marssilla ja sulkeisharjoituksella. Tarkoituksena oli edistää kurinalaisuutta ja uskollisuutta.
Prabowo korosti sitä, että joka ministeriön tulisi sitoutua köyhyyden poistamiseen, korruption vastustamiseen ja omavaraisuuteen ruuan ja energian tuotannossa.
Prabowon presidenttikaudella tavoitteena on kahdeksan prosentin talouskasvu. Sotilasmenojen lisäksi virkamiesten palkkoja korotetaan ja 83 miljoonalle lapselle järjestetään ilmainen kouluruokailu.
Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Indonesia on maailman viiden suurimman talouden joukossa vuoteen 2045 mennessä.
Asiaa voi edistää myös se, että Indonesia on maailman ylivoimaisesti suurin nikkelin tuottaja. Nikkelin kysyntä on kasvanut huimasti, sillä sitä tarvitaan muun muassa sähköautojen akuissa.
Ulkopolitiikassa Prabowo on ollut erityisen aktiivinen. Juuri ennen presidentiksi tuloaan hän vieraili Australiassa ja Venäjällä. Virkaanastujaisten jälkeen Prabowo matkusti ensin Kiinaan ja seuraavaksi Yhdysvaltoihin, missä hän tapasi Joe Bidenin ja puhui puhelimessa juuri vaalit voittaneen Donald Trumpin kanssa.
Loppuvuodesta Indonesia järjesti yhteisen maihinnousuharjoituksen Australian kanssa ja pian sen jälkeen ensimmäisen yhteisen laivastoharjoituksen Venäjän kanssa. Näitä edelsi syyskuussa pidetty sotaharjoitus Yhdysvaltojen kanssa. Myös Kiinan kanssa on sovittu yhteisestä sotaharjoituksesta ja uusista investoinneista.
Prabowon Kiinan-vierailun aikana julkaistun julkilausuman mukaan maat tulisivat tekemään yhteistyötä Etelä-Kiinan merellä alueilla, joissa mailla on päällekkäisiä aluevaatimuksia. Julkilausuma tuli yllätyksenä Indonesia ulkoministeriölle, joka joutui jälkeenpäin oikaisemaan, ettei Indonesia tunnusta Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä.
Prabowo ylitti jo puolustusministerinä ollessaan valtuutensa, kun hän Singaporessa pidetyssä puheessa esitteli omaa rauhansuunnitelmaa Ukrainaan. Ehdotuksen mukaan rintamalle muodostetaan demilitarisoitu alue, jonne kutsutaan rauhanturvaajia, ja Venäjän valtaamien alueiden tulevaisuudesta järjestetään YK:n valvoma kansanäänestys. Ukraina teilasi esityksen heti alkuunsa.
Maailman neljänneksi väkirikkain maa Indonesia sai syksyllä uuden presidentin, joka haluaa ”paremman diilin indonesialaisille”. 73-vuotias Prabowo Subianto aikoo lisätä sotilasmenoja, edistää kotimaista teollisuutta ja maan omavaraisuutta. Hän on myös luvannut halvempaa ruokaa ja sähköä. Prabowon puolue on vapaasti käännettynä nimeltään Mahtavan Indonesian liike.
Kansa sai mitä halusi. Prabowo Subianto voitti viime vuoden helmikuussa pidetyt presidentinvaalit lähes 60 prosentin ääniosuudella. Kaikkiaan 96 miljoonaa indonesialaista antoi äänensä Prabowolle. Vertailun vuoksi Donald Trump sai Yhdysvaltojen presidentinvaalissa 77 miljoonaa ääntä.
Ihmisoikeusaktiivit ja Kaakkois-Aasian tilannetta lähemmin seuraavat pelkäävät, että Indonesia muuttuu Prabowon presidenttikaudella entistä autoritaarisemmaksi. Uusi presidentti ehti jo ehdottaa, että jatkossa maassa luovuttaisiin maakuntien kuvernöörien vaaleista, koska vaalien järjestäminen on turhan kallista.
Indonesian edellisissä presidentinvaaleissa vuosina 2014 ja 2019 Prabowo jäi toiseksi syyttäen viranomaisia vaalivilpistä. Vuonna 2019 Prabowon kannattajat mellakoivat vaalituloksen julkistamisen jälkeen vaalilautakunnan rakennuksen luona maan pääkaupungissa Jakartassa. Kahdeksan ihmistä kuoli ja sadat loukkaantuivat. Poliisin mukaan pidätetyiltä mellakoitsijoilta takavarikoitiin kirjekuoria täynnä rahaa.
Kansallisen yhtenäisyyden nimissä presidentti Joko Widodo nimitti Prabowon myöhemmin puolustusministeriksi.
Prabowolla on takanaan pitkä ura Indonesian asevoimissa. Hän on sotilasarvoltaan kenraali. Hän oli myös Indonesiaa aikoinaan 30 vuotta hallinneen diktaattori Suharton vävy. Yhdysvaltojen tuella Suharto surmautti vuosina 1965–66 yli miljoona ihmistä, joiden epäiltiin kannattavan kommunistipuoluetta.
Prabowo toimi 1980- ja 90-luvuilla Suharton pelättyjen erikoisjoukkojen komentajana. Erikoisjoukot surmasivat tuhansia ihmisiä Itä-Timorissa ja Papuassa, ja opiskelijoita tulitettiin Jakartassa. Prabowo kiistää olleensa mukana verilöylyissä.
Myöhemmin hän kuitenkin myönsi haastattelussa käskeneensä joukkojaan kidnappaamaan Suharton hallintoa vastustaneita opiskelija-aktivisteja. Siepattuja opiskelijoita kidutettiin, ja osaa heistä ei nähty enää koskaan.
Vaalikampanjan aikana ei juuri muisteltu Prabowon sotilasuran aikaisia ylilyöntejä. Prabowo esiintyi Instagramissa usein yhdessä kissansa kanssa tai Pixar-elokuvien tyyliin animoituna herttaisena papparaisena kampanjatiimin tuottamissa Tiktok-videoissa.
Prabowo oli jo aiemmissa vaaleissa saanut äärilaidan islamistiliikkeet puolelleen arvokonservatiivisilla lupauksilla. Viime vuoden vaaleissa myös presidentti Joko Widodo liittyi Prabowon tukijoihin. Prabowon varapresidenttiehdokkaana oli nimittäin presidentin 36-vuotias poika Gibran Rakabuming, olkoonkin että tämä oli vaalisäännösten mukaan neljä vuotta liian nuori asettumaan ehdolle varapresidentiksi.
Uusi presidentti nimitti ensi töikseen 109 ministerin hallituksen ja lennätti heidät kaikki viikonloppuleirille paikalliselle sotakorkeakoululle. Retriitin aikana herätys oli aamuneljältä ja päivän ohjelma alkoi yhteisellä marssilla ja sulkeisharjoituksella. Tarkoituksena oli edistää kurinalaisuutta ja uskollisuutta.
Prabowo korosti sitä, että joka ministeriön tulisi sitoutua köyhyyden poistamiseen, korruption vastustamiseen ja omavaraisuuteen ruuan ja energian tuotannossa.
Prabowon presidenttikaudella tavoitteena on kahdeksan prosentin talouskasvu. Sotilasmenojen lisäksi virkamiesten palkkoja korotetaan ja 83 miljoonalle lapselle järjestetään ilmainen kouluruokailu.
Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Indonesia on maailman viiden suurimman talouden joukossa vuoteen 2045 mennessä.
Asiaa voi edistää myös se, että Indonesia on maailman ylivoimaisesti suurin nikkelin tuottaja. Nikkelin kysyntä on kasvanut huimasti, sillä sitä tarvitaan muun muassa sähköautojen akuissa.
Ulkopolitiikassa Prabowo on ollut erityisen aktiivinen. Juuri ennen presidentiksi tuloaan hän vieraili Australiassa ja Venäjällä. Virkaanastujaisten jälkeen Prabowo matkusti ensin Kiinaan ja seuraavaksi Yhdysvaltoihin, missä hän tapasi Joe Bidenin ja puhui puhelimessa juuri vaalit voittaneen Donald Trumpin kanssa.
Loppuvuodesta Indonesia järjesti yhteisen maihinnousuharjoituksen Australian kanssa ja pian sen jälkeen ensimmäisen yhteisen laivastoharjoituksen Venäjän kanssa. Näitä edelsi syyskuussa pidetty sotaharjoitus Yhdysvaltojen kanssa. Myös Kiinan kanssa on sovittu yhteisestä sotaharjoituksesta ja uusista investoinneista.
Prabowon Kiinan-vierailun aikana julkaistun julkilausuman mukaan maat tulisivat tekemään yhteistyötä Etelä-Kiinan merellä alueilla, joissa mailla on päällekkäisiä aluevaatimuksia. Julkilausuma tuli yllätyksenä Indonesia ulkoministeriölle, joka joutui jälkeenpäin oikaisemaan, ettei Indonesia tunnusta Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä.
Prabowo ylitti jo puolustusministerinä ollessaan valtuutensa, kun hän Singaporessa pidetyssä puheessa esitteli omaa rauhansuunnitelmaa Ukrainaan. Ehdotuksen mukaan rintamalle muodostetaan demilitarisoitu alue, jonne kutsutaan rauhanturvaajia, ja Venäjän valtaamien alueiden tulevaisuudesta järjestetään YK:n valvoma kansanäänestys. Ukraina teilasi esityksen heti alkuunsa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)