Fifan kisat Afrikassa

KU-VIIKKOLEHTI 18.6.2010

Jalkapallon MM-kisoja markkinoitiin Etelä-Afrikassa kahtiajakautuneen kansankunnan yhdistäjänä ja, edellisen presidentin Thabo Mbekin sanoin, ”koko Afrikan mantereen uudelleensyntymisen vauhdittajana”. Mutta kun kisojen avajaisista on kulunut vasta viikko, tyytymättömyys on levinnyt laajalle.

Maanantaina Johannesburgissa linja-autonkuljettajat menivät lakkoon maksamattomien ylityökorvausten vuoksi ja kisavieraat joutuivat turvautumaan takseihin. Stadioneille palkatut vartijat poistuvat työpaikoiltaan Durbanissa ja Johannesburgissa parempien palkkojen toivossa.

Monien muiden mielestä MM-kisat ovat voimavarojen haaskausta ja hyödyttävät vain rikkaita ja Kansainvälistä jalkapalloliittoa Fifaa.

”Hallitus on ottanut veronmaksajilta rahaa ja ojentanut ne Fifalle. Jos meillä on varaa rakentaa stadioneita, meillä pitäisi olla rahaa rakentaa myös asuntoja eikä ihmisten tarvitsisi elää hökkeleissä”, totesi Allan Murphy, joka oli mukana järjestämässä tuhansien ihmisten mielenosoitusta Durbanissa.

Kaiken huipuksi Etelä-Afrikan joukkueen Bafana Bafanan pelitulokset eivät ole vastanneet kotiyleisön odotuksia. Keskiviikkona joukkue koki tappion Uruguaylle kyseenalaisesti tuomitun rangaistuspotkun ja maalivahti Itumeleng Khunen ulosajon jälkeen. Uruguay-pelin jälkeen näyttää todennäköiseltä, että isäntäjoukkue putoaa kisoista heti lohkovaiheen jälkeen – ensimmäisen kerran jalkapallon MM-kisojen historiassa.

Vaikka MM-kisat järjestetään Etelä-Afrikassa, kisajärjestelyjen yksityiskohdista on päätetty Fifan päämajassa Zürichissä Sveitsissä. Kisaisännyyden ehtona Etelä-Afrikan parlamentti määrättiin uudistamaan lakeja ja tarjoamaan verovapautuksia Fifalle ja kisojen yhteistyökumppaneille.

Fifa oli ratkaisevassa roolissa myös MM-kisojen isäntäkaupungeista ja stadionien sijainnista päätettäessä. Durbaniin Fifan vaatimuksesta rakennettu uusi Moses Mabhidan stadion tuli maksamaan lähes 300 miljoonaa euroa. Kadun toisella puolella sijaitseva rugbystadion olisi voitu kohentaa MM-kisojen vaatimusten mukaiseksi vain murto-osalla tuosta summasta.

Kapkaupungissa kisojen hakukomitea halusi kunnostaa historiallisesti merkittävän Athlonen stadionin, joka sijaitsee kaupungin laitamilla värillisten asuttamalla matalan tulotason asuma-alueella. Fifa kuitenkin tyrmäsi ajatuksen sillä perusteella, etteivät tv-katsojat halua nähdä kuvia hökkeleistä ja köyhyydestä. Uusi stadion piti rakentaa kaupungin kuuluisan Pöytävuoren edustalle, mikä tuli lopulta maksamaan 450 miljoonaa euroa.

Jalkapallon MM-kisojen pelipaikkojen ja niihin liittyvien liikennejärjestelyjen rakennuskustannukset ovat Etelä-Afrikan mitassa valtavat. Uudet stadionit tulivat maksamaan lähes kaksi miljardia euroa – seitsemän kertaa enemmän kuin rakennusbudjettiin oli alun perin varattu. Sillä summalla Etelä-Afrikassa olisi voitu rakentaa 450 000 asuintaloa.

Stadionien rakentamiseen on liittynyt myös muita epäkohtia. Nelspruitin kaupunkiin rakennettu Mbombelan stadion pystytettiin paikalliselta swazi-heimolta pakkolunastetuille maille. Kaksi koulurakennusta purettiin stadionin parkkipaikkojen tieltä, ja tänä päivänä alueen lapset käyvät koulua kuljetuskontteihin kyhätyissä luokkahuoneissa.

MM-kisojen rakennusurakoista ovat hyötyneet lähinnä Etelä-Afrikan rikkaiden valkoisten omistamat suuret rakennusyhtiöt ja hallitsevaa ANC-puoluetta lähellä olevat mustat liikemiehet. Rakennustyömailla oli jatkuvasti lakkoja. Työt olivat lyhytaikaisia pätkätöitä ja palkat niin pienet, ettei niillä tullut toimeen.

MM-kisojen tuotot eivät juuri välity paikallisille yrittäjille ja tavallisille eteläafrikkalaisille. Suurimpana syynä tähän ovat Fifan sponsorointimääräykset, joiden mukaan MM-kisojen sponsoreiksi hyväksytään vain maailmanlaajuisesti toimivia ylikansallisia yhtiöitä.

Sponsorointisopimukset on jaettu toimialakohtaisesti siten, että kullakin sponsorilla on omassa segmentissään yksinoikeus tuotemyyntiin ja mainostamiseen. Fifalla itsellään on yksinoikeus televisiointi- ja mainosoikeuksien myynnissä sekä kisapaikkojen tilankäytössä.

Etelä-Afrikan kisoissa Fifan pääyhteistyökumppaneita ovat Adidas, Sony, Visa, Coca-Cola, Hyundai sekä Dubain šeikkien lentoyhtiö Emirates.

Niin sanottuja paikallisia sponsoreita ovat paikallisen pankin ja matkapuhelinoperaattorin lisäksi saksalainen autonrengasyhtiö Continental, brittiläisen öljy-yhtiö BP:n voiteluöljymerkki Castrol sekä McDonald’s, jolla on yksinoikeus stadionien ruokamyyntiin.

Paikallisiksi nämä yhtiöt tekee se, että niillä on valmistus- tai myyntitoimintaa Etelä-Afrikassa.

Etelä-Afrikassa jalkapallon MM-kisoja arvioidaan kriittisesti myös yliopistoissa.

”Fifa hankkii massiiviset voitot kisojen tv-oikeuksista, sponsorisopimuksista ja MM-kisojen lisenssituotteiden myynnistä. Etelä-Afrikan tehtävänä on ollut kustantaa huipputason stadionit, järjestää maailmanluokan majoitus ja hoitaa kisojen edellyttämät liikenne- ja tietoliikennejärjestelyt”, kirjoittavat eteläafrikkalaiset sosiologit Ashwin Desai ja Goolam Vahed Soccer & Society
-lehdessä julkaistussa artikkelissa.

”Tämä on ollut haaste maalle, joka kamppailee yhä kasvavaa eriarvoisuutta vastaan rajallisin julkisin voimavaroin.”

Tutkijat toteavat, että Etelä-Afrikassa rikkain kymmenesosa väestöstä ansaitsee yli puolet maan tuloista ja köyhin viidennes joutuu tyytymään vain 1,5 prosenttiin kaikista tuloista. Mustien tulot ovat Etelä-Afrikassa kahdeksan kertaa pienemmät kuin valkoisten tulot.

Köyhällä mustalla kansanosalla ei ole edes varaa mennä katsomaan MM-kisojen otteluita, sillä edullisimmat liput vastaavat rakennustyöläisen lähes viikon palkkaa.