Kiistaa kiinalaisella kaivoksella

KU-VIIKKOLEHTI 10.8.2012

Kiinalaisomistuksessa olevalta sambialaiselta hiilikaivokselta kantautui viikonloppuna ikäviä uutisia. Paikalliset työntekijät olivat lakkoilleet ja vaatineet palkankorotuksia. Osa kaivosmiehistä kuitenkin jatkoi töitä sen jälkeen kun kiinalaiset esimiehet uhkasivat järjestää kaikille lakkoilijoille potkut.

Työtaistelu yltyi lauantaina mellakaksi, jossa lakkoilevat kaivosmiehet pahoinpitelivät lakkorikkureita ja heittivät kiinalaisia esimiehiä kivillä. Väkivaltaisuuksia kaivoskäytävän uumeniin paennut 50-vuotias kiinalainen kaivosmies sai surmansa, kun raskas hiilivaunu työnnettiin tämän päälle. Lisäksi kolme muuta kiinalaistyöntekijää vietiin sairaalahoitoon, ja myös useat sambialaiset saivat vakavia vammoja.

Viranomaiset toimivat nopeasti. 12 miestä otettiin kiinni. Yksi kaivosmiehistä sai keskiviikkona syytteen murhasta ja 11 muuta mellakoinnista ja varkauksista. Kaivosyhtiön toimistotiloja oli rikottu, ja toimistosta oli varastettu tietokoneita.

Sambian eteläisen maakunnan poliisipäällikkö kertoi Times of Zambia -lehdelle, että poliisi etsii edelleen kahta kiinalaisen kaivosmiehen surmasta epäiltyä miestä, jotka olivat paenneet paikalta.

Palkkakiistan taustalla olivat Sambiassa viime kuussa voimaan tulleet uudet minimipalkkamääräykset, joiden mukaan kaupanmyyjille ja muille liittoon kuulumattomille työntekijöille tulisi maksaa palkkaa vähintään 170 euroa kuussa.

Syrjäisessä Sinazongwessa sijaitsevalla Collumin hiilikaivoksella työntekijöiden palkat olivat selvästi alhaisempia, yleensä alle sata euroa kuussa.

Sambian työministeri selitti paikalliselle medialle, että uudet minimipalkat eivät koske järjestäytyneitä aloja, kuten kaivostyöläisiä, joilla on omat palkkaneuvottelunsa työnantajien kanssa.

Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta kun työtaistelu Collumin hiilikaivoksella johti väkivaltaisuuksiin. Lokakuussa 2010 kaivosmiehet vaativat parempaa palkkaa ja suojavarusteita, sillä seurauksella että kaksi kiinalaista työnjohtajaa ampui protestoivia sambialaisia kaivosmiehiä haulikolla. 11 kaivosmiestä haavoittui ammuskelusta.

Kiinalaisia vastaan nostettiin syytteet tapon yrityksestä, mutta lopulta syytteistä luovuttiin.

Kaivosyhtiö lupasi maksaa vahingonkorvauksia ammuskelun uhreille. Kaivosmiesten vajaan 80 euron kuukausipalkkaa ei korotettu, mutta työntekijät saivat sen sijaan tukea vuokraan ja työmatkoihin.

Myös uusia suojavarusteita luvattiin. Siihen asti kaivosmiehet olivat työskennelleet ilman pölysuojia, suojakenkiä ja työhaalareita.

Kaivosyhtiön johtaja sanoi Britannian yleisradion BBC:n haastattelussa, että työntekijöille annettiin joka vuosi kyllä uudet työvaatteet, mutta ongelmana oli hänen mukaansa se, että työntekijät antoivat uudet univormut lahjaksi sukulaisilleen.

Kahden vuoden takaisen ampumavälikohtauksen jälkeen myös Sambian alueministeri vieraili kiinalaiskaivoksella ja antoi tukensa kaivosmiesten palkkavaatimuksille. Hiilikaivoksen johtaja selitti, että palkankorotukset vaikeuttaisivat kivihiilen myyntiä. Suurin osa Collumin kaivoksen hiilestä myydään Sambiassa toimiville kuparikaivoksille, mutta jos raaka-aineen hinta nousisi liikaa, nämä hankkisivat tarvitsemansa hiilen naapurimaasta Zimbabwesta.

Huomattava osa Sambian kuparikaivoksista on tätä nykyä Kiinan valtion kaivosyhtiön omistuksessa.

Collumin hiilikaivos tuottaa vuosittain 150 000 tonnia kivihiiltä. Tuotannon arvo oli vuonna 2010 viisi miljoonaa euroa.

Ministerin vierailun jälkeen kaivosyhtiö suostui vihdoin palkkaneuvotteluihin Sambian kaivostyöläisten liiton kanssa. Kaivosmiesliiton pääsihteeri kertoi tällä viikolla, että palkankorotuksista oli jo päästy sopuun. Luvattu palkka tulisi olemaan selvästi suurempi kuin järjestäytymättömien alojen työntekijöiden 170 euron minimipalkka.

Tämänkertaiset kiistat kiinalaiskaivoksella eivät koskeneet pelkästään työntekijöiden palkkoja. Sambialainen verkkosivusto Tumfweko kertoi keskiviikkona, että lakkoilevien kaivosmiesten mellakkaan osallistui myös lähialueen kylien asukkaita, jotka eivät olleet töissä kaivoksella.

Kaivoksen ympäristö on rutiköyhää maaseutua, jossa tiet ovat surkeita eikä kylissä ole sähköä. Kiinalaiskaivos on myös vuosien ajan päästänyt jätevetensä läheiseen jokeen, josta kylät hankkivat juomavetensä.

Sambian hallitus ei ole aiemmin piitannut kaivoksen aiheuttamista ympäristöhaitoista, sillä maa kaipaa kiinalaisia investointeja ja kehityshankkeita, joiden edellytyksenä on yleensä se, että kiinalaiset yhtiöt pääsevät hyödyntämään maan luonnonvaroja.

Kiina on kymmenen viime vuoden aikana investoinut Sambiaan yli miljardin euron arvosta, lähinnä kaivoshankkeisiin, teiden rakentamiseen sekä uusiin kouluihin ja terveyskeskuksiin maan pohjoisosien kuparialueella. Sambian viennin arvosta 75 prosenttia tulee kuparista, jota viedään ennen muuta Kiinaan.

Monien mielestä Kiinan rooli ja vaikutusvalta Sambian taloudessa ja politiikassa on kasvanut jo turhan suureksi. Sambian nykyinen presidentti Michael Sata totesi vaalikampanjan aikana, että Sambiasta oli kova vauhtia tulossa uusi kiinalainen maakunta.

Kaivostoiminnan lisäksi kiinalaiset ovat pystyttäneet Sambiaan tekstiilitehtaita, vallanneet elektroniikkamarkkinat ja perustaneet valtavia kanaloita tyydyttämään kaupunkiväestön broilerikysyntää.

Kiinalaispankki Bank of China avasi viime vuonna Sambian pääkaupungissa Lusakassa konttorin, jossa tilivaluuttana on Kiinan yuan.

Aiempi valtapuolue Monipuoluedemokratian liike MMD sai vaalikampanjaansa rahoitusta Kiinalta.

Viime syksynä valtaan tullut presidentti Sata on vaatinut kiinalaisfirmoja noudattamaan Sambian työlainsäädäntöä ja luvannut korottaa kaivosveroja. Mutta valtaan päästyään uusi presidentti on myös joutunut myöntämään, että maan hurja lähes kuuden prosentin talouskasvu on pitkälti kiinalaisinvestointien ansiota.