perjantai 7. marraskuuta 2014

Syyrian kurdien onnela uhattuna

KU-VIIKKOLEHTI 7.11.2014

Viime elokuussa uutisissa kerrottiin kymmenistä tuhansista irakilaisista jesideistä, jotka olivat paenneet islamistijärjestö Isisin vainoa maan pohjoisosassa sijaitsevaan Sinjarin vuoristoon. Kun mediassa puhuttiin jo jesidejä uhkaavasta kansanmurhasta, Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama lähetti erikoisjoukkoja helikoptereilla pelastamaan vuorille loukkuun jääneitä evakkoja ja toimittamaan heille vettä ja ruokaa.

Vuoriston laella amerikkalaissotilaita vastassa oli jesidien lisäksi myös joukko hyvin järjestäytyneitä kurdisotilaita. Univormupukuiset kurdisoturit ottivat amerikkalaiset ystävällisesti vastaan ja esittivät heille katsauksen vuoristoalueen humanitaarisesta ja sotilaallisesta tilanteesta.

Mutta jo hetken päästä amerikkalaiset kiirehtivät takaisin helikopterin luo ja lensivät tiehensä jättäen jesidiläiset evakot hämmennyksen ja epätoivon valtaan.

Syy helikopteriryhmän äkkilähtöön paljastettiin toimittajille vasta myöhemmin Washingtonissa. Yhdysvaltalaissotilaiden erikoisyksikön johtajalle oli selvinnyt, että kurdisoturit eivät suinkaan kuuluneet Irakin Kurdistanin peshmerga-joukkoihin, jotka olivat amerikkalaisten liittolaisia.

Kurdikansaan kuuluvia jesidejä suojaamassa olleet sotilaat olivatkin Turkin ja Syyrian kurdialueilta tulleita Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) ja Demokraattisen liittopuolueen (PYD) sissejä. PKK:n ja PYD:n joukot tulivat rajan yli Irakiin auttamaan jesidejä turvaan sen jälkeen kun paikalliset irakilaiset peshmergat olivat lähteneet pakoon Isis-järjestön islamistijoukkojen hyökkäystä.

Yhdysvaltalaisjoukoilla taas ei ollut lupaa olla missään tekemisissä PKK:n sissien kanssa. Yhdysvallat, Turkki ja EU luokittelevat PKK:n terroristijärjestöksi.

Irakin jesidien kohtalosta ei ole kuulunut paljoakaan sitten viime kesän. Alueen tapahtumia seuraavan median huomio on vaihtunut Turkin rajalla sijaitsevan syyrialaisen Kobanen kaupungin taisteluihin ja Turkin puolelle paenneiden syyrialaisten kurdien ahdinkoon.

Isis hyökkäsi 45 000 asukkaan Kobaneen syyskuussa. Paikalliset PYD:n kurdijoukot ovat kuitenkin kyenneet puolustamaan kaupunkia nyt jo kuuden viikon ajan ja estämään sen joutumisen Isisin haltuun. Melkein kaikki kaupungin asukkaat ovat paenneet taistelujen tieltä.

Vaikka tv-ryhmät eri puolilta maailmaa ovat kerääntyneet kuvaamaan Kobanen taisteluja Turkin rajan takaa, Syyrian pohjoisen kurdialueen tilanteen taustat ovat jääneet raportoinnissa vähemmälle huomiolle.

Kun kansannousu Syyriassa äityi aseelliseksi konfliktiksi, presidentti Bashar al-Assadin joukot joutuivat vetäytymään pohjoisilta kurdialueilta kiivaammille taistelukentille muualle maahan. Vuoden 2012 heinäkuussa Syyrian kolme pohjoista kantonia Efrin, Kobane ja Cizire jäivät PYD:n ja muiden kurdijoukkojen hallintaan.

Länsi-Kurdistanin eli Rojavan tilannetta läheltä seuranneet kertovat ainutlaatuisesta ruohonjuuritason demokratiakokeilusta.

Joka kunnasta valitaan kolme edustajaa alueen kansanneuvostoon: yksi kurdi, yksi arabi ja yksi assyrialainen tai armenialainen, ja näistä kolmesta edustajasta ainakin yhden on oltava nainen.

Syyrian hallituksen jättämiä rakennuksia ja muuta omaisuutta hallinnoivat työntekijöiden perustamat osuuskunnat.

Nuoret ja naiset ovat keskeisesti mukana paikallisessa päätöksenteossa. Lisäksi naisilla on alueen armeijassa oma sotilasyksikkönsä nimeltä Vapaiden naisten liitto (YJA Star). Nimilyhenteen perässä oleva Star viittaa muinaisen Mesopotamian Ishtar-jumalattareen.

Rojavan utopiakokeilun jääminen pimentoon ulkomaiden tiedonvälityksessä voi johtua siitä, että PYD on tehnyt tiiviisti yhteistyötä Turkin kurdien työväenpuolueen PKK:n kanssa. Aiemmin myös PKK:n sotilaista huomattava osa oli kotoisin Syyrian kurdialueilta.

PKK kävi vuosikymmenten ajan sotaa kurdien itsehallinnon puolesta Turkissa, ja vaikka monet tuntevat yleistä sympatiaa kurdien tilannetta kohtaan, PKK:ta on kuitenkin pidetty turhan vanhakantaisena ja hierarkkisena järjestönä – myös vasemmiston keskuudessa.

Tilanteen päivittäminen voi olla paikallaan. Sen jälkeen kun PKK:n johtaja Abdullah Öcalan vangittiin vuonna 1999, järjestö on julistanut yksipuolisen tulitauon. Vankilassa ollessaan Öcalan on tutustunut monenlaiseen filosofiseen ja yhteiskuntapoliittiseen kirjallisuuteen, ja erityisen suuren vaikutuksen häneen ovat tehneet yhdysvaltalaisen Murray Bookchinin ajatukset suorasta demokratiasta ja osuuskuntatoimintaan perustuvasta paikallistaloudesta.

Eräillä Turkin kurdialueilla Bookchinin sosiaaliekologisia ihanteita on pyritty soveltamaan myös käytäntöön. PKK ei enää tavoittele kurdien erillisen itsehallintoalueen perustamista, vaan pikemminkin pyrkimyksenä olisi synnyttää lähidemokratiaan perustuvia autonomisia kyläyhteisöjä järjestön jo hallitsemilla alueilla.

Syyrian Rojavan alueen onnelan tavoittelua uhkaa nyt islamistijärjestö Isis. Samaan aikaan itsehallinnollista kurdialuetta vastustavat myös kaikki muutkin Syyrian kriisin osapuolet Bashar al-Assadin hallituksesta oppositioryhmiin.

Myöskään Turkki ei ole katsonut hyvällä Rojavan demokratiakokeilua, koska itsehallinnollinen kurdialue maan rajojen eteläpuolella voisi tarjota turvapaikan myös PKK:n sisseille.

Turkki on sen sijaan pitänyt rajojaan auki Isisin huoltoreiteille ja järjestön värväämille uusille jäsenille. Turkin väitetään myös antaneen Isisille satelliittikuvia ja tiedusteluapua kurdijoukkojen tukikohdista ja asevarastoista.

Pakkaa on hämmentänyt myös Yhdysvallat, joka on monin eri tavoin tukenut Syyrian kurdialueen oppositioryhmiä, joita monet pitävät lähinnä Irakin Kurdistanin presidentin Masud Barzanin luomuksena. Barzani ja PKK ovat puolestaan mahdollisimman huonoissa väleissä keskenään.

Yhdysvallat ja Turkki ovat molemmat varmasti mielissään siitä, että Syyrian kurdijoukkojen rinnalle Kobaneen saapui viime viikolla Irakin Kurdistanin peshmergoja ja Syyrian opposition Vapaan Syyrian armeijan (FSA) joukkoja. PKK:n sissejä Turkki ei sen sijaan päästä maan etelärajan ylitse taistelemaan Isistä vastaan.

Ei kommentteja: