KANSAN UUTISET 14.2.2020
Bolivian tv-uutisissa näytettiin viime kuussa harva se päivä kuvia lentokentillä ja muilla rajanylityspaikoilla tehdyistä kokaiinilastien ja dollarisalkkujen takavarikoista, jotka tavalla tai toisella liitettiin yhteen marraskuussa vallasta ajetun presidentti Evo Moralesin sisäpiiriin.
Maan uusi väliaikainen oikeistohallitus haluaa antaa kuvan Moralesista korruptoituneena huumeparonina, joka suojeli kokaiinin salakuljettajia ja kavalsi valtion varoja.
Moralesin hallinnon pääideologina toiminut sisäministeri oli paennut Meksikon suurlähetystöön, ja huumeidentorjunnasta vastaavan toimiston johtaja sai turvapaikan Nicaraguasta. Moralesin nimittämä konsuli jäi kiinni satojen tuhansien dollarien arvoisen kokaiinilastin kanssa Argentiinassa, mistä Morales itse sai lopulta turvapaikan.
Rajuimpien väitteiden mukaan Morales oli tehnyt yhteistyötä Meksikon suurimman huumekartellin kanssa.
Bolivia on maailman kolmanneksi suurin kokaiinintuottaja. Kolumbiassa ja Perussa tuotetaan kuitenkin moninkertaisesti enemmän kokaiinia kuin Boliviassa.
Kokapensaan kasvattajien ammattiliiton karismaattisena johtajana tunnetuksi tullut Morakes yritti koko presidenttikautensa ajan selittää, että kokalehti on aivan eri asia kuin siitä jalostettu kokaiini.
Andien intiaanien perinteessä kokapensas on pyhä kasvi. Pensaan lehtien pureskelu piristää, poistaa näläntunnetta ja helpottaa olemista vuoriston ohuessa ilmanalassa.
Morales laillisti kokapensaan viljelyn Yungasin alueen vuorenrinteillä lähellä maan pääkaupunkia La Pazia ja ajoi Yhdysvaltojen huumeviraston pois maasta. Yhdysvaltojen käynnistämä huumeidenvastainen sota oli Moralesin mukaan lähinnä keino edistää maan omia kaupallisia intressejä.
Myöhemmin kokapensaan laillista viljelyaluetta laajennettiin myös Moralesin omalle kotiseudulle Chaparen maakuntaan.
Samaan aikaan viranomaiset tuhosivat kokapensaita laillistettujen viljelyalueiden ulkopuolella. Vuosina 2010–2017 kokalehden tuotanto väheni Boliviassa 35 prosentilla. Tiukentuneen valvonnan ansiosta myös kokaiinin takavarikot lisääntyivät sen jälkeen kun Yhdysvaltojen huumeviraston agentit poistuivat maasta.
Moralesin presidenttikaudella kokalehdistä ryhdyttiin valmistamaan myös pussiteetä, shampoota, hammastahnaa, viiniä ja energiajuomia. La Pazin kokamuseossa vieraille tarjotaan kokalehtiuutetta sisältäviä karkkeja.
Kokateetä lukuun ottamatta tuotteille ei kuitenkaan ole riittävästi kysyntää kotimaassa. Muista maailman maista ainoastaan Ecuador on sallinut kokavalmisteiden tuonnin.
Vaikka kokalehden tuotanto on Boliviassa selvästi vähentynyt, kokalehtiä tuotetaan edelleen enemmän kuin mitä bolivialaiset käyttävät päivittäiseen pureskeluun. Useimpien bolivialaisten mielestä vain Yungasin vuorenrinteillä kasvanut koka kelpaa pureskeluun. YK:n huumeviraston UNODC:n mukaan Chaparen alueen kokasta suurin osa päätyykin kokaiinin raaka-aineeksi.
Boliviassa kokaiinijalostamot ovat kolumbialaisten kontrollissa. Poliisi, tuomioistuimet ja vankilaviranomaiset on lahjottu. La Pazista löytyy myös kuuluisa baari, jossa kokaiinia myydään avoimesti lähinnä eurooppalaisille reppumatkaajille.
Maailman ylivoimaisesti suurimmat kokaiinimarkkinat ovat Yhdysvalloissa. Maan huumeviraston arvion mukaan Yhdysvaltoihin tuodusta kokaiinista 92 prosenttia on peräisin Kolumbiasta ja kuusi prosenttia Perusta. Bolivian osuus on korkeintaan yhden tai kahden prosentin luokkaa.
Kolumbian kiristyneen huumevalvonnan vuoksi kokaiinintuotanto on tällä hetkellä kannattavampaa Boliviassa, missä kiinnijäämisen riski on pienempi. Kolumbialaiset kartellit valmistavat Boliviassa kokaiinia Perusta pienkoneilla salakuljetetusta kokaiinitahnasta.
Valmis tuote on tarkoitettu etenkin Brasilian ja Argentiinan suurkaupunkien kasvaville kokaiinimarkkinoille. Osa kokaiinista viedään Brasiliasta ja Argentiinasta edelleen myös Eurooppaan.
Bolivian uudet kokaiinijalostamot sijaitsevat syrjäisillä sademetsäalueilla pääasiassa oikeistopoliitikkojen hallitsemissa lääneissä Benissä ja Santa Cruzissa.
Bolivian tv-uutisissa näytettiin viime kuussa harva se päivä kuvia lentokentillä ja muilla rajanylityspaikoilla tehdyistä kokaiinilastien ja dollarisalkkujen takavarikoista, jotka tavalla tai toisella liitettiin yhteen marraskuussa vallasta ajetun presidentti Evo Moralesin sisäpiiriin.
Maan uusi väliaikainen oikeistohallitus haluaa antaa kuvan Moralesista korruptoituneena huumeparonina, joka suojeli kokaiinin salakuljettajia ja kavalsi valtion varoja.
Moralesin hallinnon pääideologina toiminut sisäministeri oli paennut Meksikon suurlähetystöön, ja huumeidentorjunnasta vastaavan toimiston johtaja sai turvapaikan Nicaraguasta. Moralesin nimittämä konsuli jäi kiinni satojen tuhansien dollarien arvoisen kokaiinilastin kanssa Argentiinassa, mistä Morales itse sai lopulta turvapaikan.
Rajuimpien väitteiden mukaan Morales oli tehnyt yhteistyötä Meksikon suurimman huumekartellin kanssa.
Bolivia on maailman kolmanneksi suurin kokaiinintuottaja. Kolumbiassa ja Perussa tuotetaan kuitenkin moninkertaisesti enemmän kokaiinia kuin Boliviassa.
Kokapensaan kasvattajien ammattiliiton karismaattisena johtajana tunnetuksi tullut Morakes yritti koko presidenttikautensa ajan selittää, että kokalehti on aivan eri asia kuin siitä jalostettu kokaiini.
Andien intiaanien perinteessä kokapensas on pyhä kasvi. Pensaan lehtien pureskelu piristää, poistaa näläntunnetta ja helpottaa olemista vuoriston ohuessa ilmanalassa.
Morales laillisti kokapensaan viljelyn Yungasin alueen vuorenrinteillä lähellä maan pääkaupunkia La Pazia ja ajoi Yhdysvaltojen huumeviraston pois maasta. Yhdysvaltojen käynnistämä huumeidenvastainen sota oli Moralesin mukaan lähinnä keino edistää maan omia kaupallisia intressejä.
Myöhemmin kokapensaan laillista viljelyaluetta laajennettiin myös Moralesin omalle kotiseudulle Chaparen maakuntaan.
Samaan aikaan viranomaiset tuhosivat kokapensaita laillistettujen viljelyalueiden ulkopuolella. Vuosina 2010–2017 kokalehden tuotanto väheni Boliviassa 35 prosentilla. Tiukentuneen valvonnan ansiosta myös kokaiinin takavarikot lisääntyivät sen jälkeen kun Yhdysvaltojen huumeviraston agentit poistuivat maasta.
Moralesin presidenttikaudella kokalehdistä ryhdyttiin valmistamaan myös pussiteetä, shampoota, hammastahnaa, viiniä ja energiajuomia. La Pazin kokamuseossa vieraille tarjotaan kokalehtiuutetta sisältäviä karkkeja.
Kokateetä lukuun ottamatta tuotteille ei kuitenkaan ole riittävästi kysyntää kotimaassa. Muista maailman maista ainoastaan Ecuador on sallinut kokavalmisteiden tuonnin.
Vaikka kokalehden tuotanto on Boliviassa selvästi vähentynyt, kokalehtiä tuotetaan edelleen enemmän kuin mitä bolivialaiset käyttävät päivittäiseen pureskeluun. Useimpien bolivialaisten mielestä vain Yungasin vuorenrinteillä kasvanut koka kelpaa pureskeluun. YK:n huumeviraston UNODC:n mukaan Chaparen alueen kokasta suurin osa päätyykin kokaiinin raaka-aineeksi.
Boliviassa kokaiinijalostamot ovat kolumbialaisten kontrollissa. Poliisi, tuomioistuimet ja vankilaviranomaiset on lahjottu. La Pazista löytyy myös kuuluisa baari, jossa kokaiinia myydään avoimesti lähinnä eurooppalaisille reppumatkaajille.
Maailman ylivoimaisesti suurimmat kokaiinimarkkinat ovat Yhdysvalloissa. Maan huumeviraston arvion mukaan Yhdysvaltoihin tuodusta kokaiinista 92 prosenttia on peräisin Kolumbiasta ja kuusi prosenttia Perusta. Bolivian osuus on korkeintaan yhden tai kahden prosentin luokkaa.
Kolumbian kiristyneen huumevalvonnan vuoksi kokaiinintuotanto on tällä hetkellä kannattavampaa Boliviassa, missä kiinnijäämisen riski on pienempi. Kolumbialaiset kartellit valmistavat Boliviassa kokaiinia Perusta pienkoneilla salakuljetetusta kokaiinitahnasta.
Valmis tuote on tarkoitettu etenkin Brasilian ja Argentiinan suurkaupunkien kasvaville kokaiinimarkkinoille. Osa kokaiinista viedään Brasiliasta ja Argentiinasta edelleen myös Eurooppaan.
Bolivian uudet kokaiinijalostamot sijaitsevat syrjäisillä sademetsäalueilla pääasiassa oikeistopoliitikkojen hallitsemissa lääneissä Benissä ja Santa Cruzissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti