KANSAN UUTISET 5.6.2020
Eri puolilla Yhdysvaltoja on nyt toista viikkoa osoitettu mieltä George Floydin kuolemaa ja yleensäkin poliisiväkivaltaa vastaan. Yhdysvalloissa kuolee poliisin käyttämien voimatoimien vuoksi vuosittain noin tuhat ihmistä, keskimäärin lähes kolme ihmistä joka päivä. Luku on pysynyt ennallaan jo vuosien ajan.
Poliisin surmaamista ihmisistä suurin osa on valkoihoisia miehiä. Noin kolmasosa on mustia. Mustaihoisilla miehillä on kuitenkin valkoihoisiin verrattuna kaksi ja puoli kertaa suurempi todennäköisyys kuolla poliisin voimatoimien vuoksi. Mustien osuus Yhdysvaltojen väestöstä on 13 prosenttia.
Yhdysvaltojen tiedeakatemian viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan poliisiväkivaltaa tulisi käsitellä kansanterveysongelmana. Poliisin voimatoimet olivat tutkimuksen mukaan yksi keskeisimmistä kuolinsyistä erityisesti mustaihoisten nuorten miesten keskuudessa. 20–24-vuotiaiden mustien miesten kuolemantapauksista joka 60:s oli poliisiväkivallan aiheuttama.
Tutkijoiden mukaan yksi tuhannesta mustasta amerikkalaismiehestä todennäköisesti kuolee poliisiväkivallan seurauksena.
George Floydin kuolema oli tilastoihin nähden epätavallinen useastakin syystä. 46-vuotias Floyd oli selvästi vanhempi kuin useimmat poliisiväkivallan vuoksi surmansa saaneet. Floyd tukehdutettiin kuoliaaksi ruokakaupan edessä Minneapolisissa vielä valoisaan aikaan. Surmalla oli lukuisia silminnäkijöitä. Floydin kuolema taltioitiin kännykkävideoille, jotka lähtivät nopeasti leviämään, aluksi Facebookissa.
Myös kuolintapa oli poikkeuksellinen. Vain yksi prosentti poliisin surmaamista ihmisistä Yhdysvalloissa kuolee pahoinpitelyn tai tukehduttamisen tuloksena. Viime vuonna poliisin pahoinpitelyn tai kuristusotteen seurauksena kuoli 11 ihmistä. Heistä kolme oli mustaihoisia.
Suurin osa Yhdysvaltojen poliisiväkivallan uhreista (96 %) kuolee poliisin luodista. Surmatuista 60 prosentilla oli hallussaan ampuma-ase. Useimmilla muilla oli teräaseita tai muita lyömäaseita. Noin kymmenellä prosentilla surmatuista ei ollut kuitenkaan minkäänlaista asetta. Kuusi prosenttia ei lainkaan uhannut poliisia tai sivullisia.
Vuoden 2015 jälkeen aseettomilla mustaihoisilla miehillä on ollut neljä kertaa suurempi todennäköisyys kuolla poliisin luodista kuin aseettomilla valkoihoisilla miehillä. Tämä lukema on tosin pienentynyt viime vuosina. Samalla valkoisten suhteellinen osuus kaikista poliisin surmaamista ihmisistä on kasvanut hieman. Yhä useammat poliisin surmaamat valkoihoisiset amerikkalaiset ovat olleet mielenterveysongelmista kärsiviä miehiä.
Poliisin voimankäytöstä johtuneista kuolemantapauksista vain yksi sadasta on johtanut syytteisiin tuomioistuimessa.
Poliisiviranomaiset eivät itse pidä luotettavaa tilastoa poliisin voimankäytön aiheuttamista kuolemantapauksista. Kattavat tiedot löytyvät kansalaisaktiivien ylläpitämiltä sivustoilta ja Washington Post -lehden verkkosivuilta. Washington Post alkoi koota tilastoja poliisiväkivallan aiheuttamista kuolemantapauksista vuonna 2015, sen jälkeen kun poliisi ampui kuoliaaksi 18-vuotiaan aseettoman mustaihoisen Michael Brownin Fergusonin kaupungissa lähellä St. Louisia.
Tutkijat ovat yrittäneet löytää syitä siihen, miksi poliisi surmaa mustia suhteellisesti selvästi enemmän kuin muiden väestöryhmien edustajia. Yhden selityksen mukaan mustat asuvat useammin korkean rikollisuuden alueilla.
Black Lives Matter -liikkeen kokoamien tilastojen mukaan kuolemaan johtaneen poliisiväkivallan määrällä ei ole ollut kuitenkaan mitään yhteyttä väkivaltarikollisuuden määrän kanssa kyseisillä alueilla.
Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan mustia ei kohdeltu kiinniottotilanteissa väkivaltaisemmin kuin valkoisia, mutta poliisi pysäyttää mustia ja latinoja useammin esimerkiksi liikenteessä.
Verkkolehti Voxin selvityksessä havaittiin, että poliisiampumisia tehdään enemmän niissä osavaltioissa, joissa on löyhemmät aselait ja ihmisillä on enemmän ampuma-aseita.
Kansainvälisessä vertailussa Yhdysvallat on omaa luokkaansa. Maassa ei ole juuri enempää väkivaltarikollisuutta kuin muissa länsimaissa, mutta poliisi ampuu ihmisiä kuoliaaksi kymmeniä tai satoja kertoja useammin. Suomessa poliisin luoteihin on kuollut yhdeksän ihmistä sitten vuoden 2000.
Eri puolilla Yhdysvaltoja on nyt toista viikkoa osoitettu mieltä George Floydin kuolemaa ja yleensäkin poliisiväkivaltaa vastaan. Yhdysvalloissa kuolee poliisin käyttämien voimatoimien vuoksi vuosittain noin tuhat ihmistä, keskimäärin lähes kolme ihmistä joka päivä. Luku on pysynyt ennallaan jo vuosien ajan.
Poliisin surmaamista ihmisistä suurin osa on valkoihoisia miehiä. Noin kolmasosa on mustia. Mustaihoisilla miehillä on kuitenkin valkoihoisiin verrattuna kaksi ja puoli kertaa suurempi todennäköisyys kuolla poliisin voimatoimien vuoksi. Mustien osuus Yhdysvaltojen väestöstä on 13 prosenttia.
Yhdysvaltojen tiedeakatemian viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan poliisiväkivaltaa tulisi käsitellä kansanterveysongelmana. Poliisin voimatoimet olivat tutkimuksen mukaan yksi keskeisimmistä kuolinsyistä erityisesti mustaihoisten nuorten miesten keskuudessa. 20–24-vuotiaiden mustien miesten kuolemantapauksista joka 60:s oli poliisiväkivallan aiheuttama.
Tutkijoiden mukaan yksi tuhannesta mustasta amerikkalaismiehestä todennäköisesti kuolee poliisiväkivallan seurauksena.
George Floydin kuolema oli tilastoihin nähden epätavallinen useastakin syystä. 46-vuotias Floyd oli selvästi vanhempi kuin useimmat poliisiväkivallan vuoksi surmansa saaneet. Floyd tukehdutettiin kuoliaaksi ruokakaupan edessä Minneapolisissa vielä valoisaan aikaan. Surmalla oli lukuisia silminnäkijöitä. Floydin kuolema taltioitiin kännykkävideoille, jotka lähtivät nopeasti leviämään, aluksi Facebookissa.
Myös kuolintapa oli poikkeuksellinen. Vain yksi prosentti poliisin surmaamista ihmisistä Yhdysvalloissa kuolee pahoinpitelyn tai tukehduttamisen tuloksena. Viime vuonna poliisin pahoinpitelyn tai kuristusotteen seurauksena kuoli 11 ihmistä. Heistä kolme oli mustaihoisia.
Suurin osa Yhdysvaltojen poliisiväkivallan uhreista (96 %) kuolee poliisin luodista. Surmatuista 60 prosentilla oli hallussaan ampuma-ase. Useimmilla muilla oli teräaseita tai muita lyömäaseita. Noin kymmenellä prosentilla surmatuista ei ollut kuitenkaan minkäänlaista asetta. Kuusi prosenttia ei lainkaan uhannut poliisia tai sivullisia.
Vuoden 2015 jälkeen aseettomilla mustaihoisilla miehillä on ollut neljä kertaa suurempi todennäköisyys kuolla poliisin luodista kuin aseettomilla valkoihoisilla miehillä. Tämä lukema on tosin pienentynyt viime vuosina. Samalla valkoisten suhteellinen osuus kaikista poliisin surmaamista ihmisistä on kasvanut hieman. Yhä useammat poliisin surmaamat valkoihoisiset amerikkalaiset ovat olleet mielenterveysongelmista kärsiviä miehiä.
Poliisin voimankäytöstä johtuneista kuolemantapauksista vain yksi sadasta on johtanut syytteisiin tuomioistuimessa.
Poliisiviranomaiset eivät itse pidä luotettavaa tilastoa poliisin voimankäytön aiheuttamista kuolemantapauksista. Kattavat tiedot löytyvät kansalaisaktiivien ylläpitämiltä sivustoilta ja Washington Post -lehden verkkosivuilta. Washington Post alkoi koota tilastoja poliisiväkivallan aiheuttamista kuolemantapauksista vuonna 2015, sen jälkeen kun poliisi ampui kuoliaaksi 18-vuotiaan aseettoman mustaihoisen Michael Brownin Fergusonin kaupungissa lähellä St. Louisia.
Tutkijat ovat yrittäneet löytää syitä siihen, miksi poliisi surmaa mustia suhteellisesti selvästi enemmän kuin muiden väestöryhmien edustajia. Yhden selityksen mukaan mustat asuvat useammin korkean rikollisuuden alueilla.
Black Lives Matter -liikkeen kokoamien tilastojen mukaan kuolemaan johtaneen poliisiväkivallan määrällä ei ole ollut kuitenkaan mitään yhteyttä väkivaltarikollisuuden määrän kanssa kyseisillä alueilla.
Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan mustia ei kohdeltu kiinniottotilanteissa väkivaltaisemmin kuin valkoisia, mutta poliisi pysäyttää mustia ja latinoja useammin esimerkiksi liikenteessä.
Verkkolehti Voxin selvityksessä havaittiin, että poliisiampumisia tehdään enemmän niissä osavaltioissa, joissa on löyhemmät aselait ja ihmisillä on enemmän ampuma-aseita.
Kansainvälisessä vertailussa Yhdysvallat on omaa luokkaansa. Maassa ei ole juuri enempää väkivaltarikollisuutta kuin muissa länsimaissa, mutta poliisi ampuu ihmisiä kuoliaaksi kymmeniä tai satoja kertoja useammin. Suomessa poliisin luoteihin on kuollut yhdeksän ihmistä sitten vuoden 2000.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti