Kuinka Grönlanti pärjäisi omillaan

KANSAN UUTISET 16.4.2021

Grönlannin vaalit ovat harvoin herättäneet laajempaa kiinnostusta ulkomailla. Viime viikolla kuitenkin lähes kaikki johtavat läntiset mediat raportoivat Grönlannin parlamenttivaaleista, sillä mielipidekyselyissä ennustettiin vaalivoittoa vasemmistolaiselle Kansan yhteisö -puolueelle (IA), joka kampanjoi saaren eteläosaan kaavailtua suurta kaivoshanketta vastaan.

Kvanefjeldin kaivos olisi toteutuessaan maailman kuudenneksi suurin uraanikaivos ja toiseksi suurin niin sanottujen harvinaisten maametallien kaivos. Harvinaiset maametallit ovat ryhmä alkuaineita, joita tarvitaan esimerkiksi älypuhelinten valmistuksessa, tietokoneiden näytöissä, sähköautoissa ja tuulivoimaloiden turbiineissa.

Uutiskuvista päätellen Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa ihmiset jonottivat äänestämään pääsyä lumisohjossa paikallisen urheiluhallin ulkopuolella.

18 000 asukkaan Nuukissa asuu kolmasosa Grönlannin väestöstä. Pääkaupungista pääsee muihin Grönlannin kaupunkeihin vain helikopterilla tai lentokoneella ja kesäisin jäiden lähdön jälkeen myös laivalla.

Vasemmistopuolue IA voitti vaalit 37 prosentin ääniosuudella ja pyrkii muodostamaan hallituksen yhdessä populistisen Naleraq-puolueen kanssa, joka syntyi, kun joukko poliitikkoja erosi pitkään vallassa olleesta sosiaalidemokraattisesta Siumut-puolueesta.

IA ja sen todennäköinen hallituskumppani vastustavat molemmat kaivoshanketta ja kannattavat Grönlannin itsenäistymistä Tanskan alaisuudesta.

Kvanefjeldin malmiesiintymän omistaa australialainen kaivosyhtiö, jonka suurin yksittäinen osakas on harvinaisten maametallien louhintaan ja jalostukseen erikoistunut kiinalaisyhtiö. Alueelle oli tarkoitus rakentaa kaivoksen lisäksi uraanijalostamo ja harvinaisten maametallien erottelulaitos.

Kaivoshanke on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa, sillä harvinaisten maametallien kaivoksia on aiemmin ollut lähes yksinomaan Kiinassa.

Kaivosalueen asukkaita ovat huolestuttaneet etenkin uraanikaivoksen radioaktiiviset jätteet sekä muualta tulevien työntekijöiden mukanaan tuomat sosiaaliset muutokset reilun tuhannen asukkaan Narsaqissa. Alueen elinkeinoja ovat kalastus, lampaanhoito ja pienimuotoinen turismi.

Vasemmistopuolueen puheenjohtaja, 34-vuotias Mute Bourup Egede ilmoitti vaalituloksen selvittyä, että kaivoshanke tullaan keskeyttämään. Vaalien vielä tärkeämpiä teemoja olivat Egeden mukaan kuitenkin grönlantilaisten elinolojen parantaminen sekä ihmisten terveys ja puhdas ympäristö.

Grönlannin rikkaat mineraalivarat tulivat laajempaan tietoisuuteen vuonna 2019, kun presidentti Donald Trump kertoi Yhdysvaltojen olevan kiinnostunut ostamaan saaren. Trump peruutti suunnitellun Tanskan-vierailun sen jälkeen kun pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti, että koko ajatus oli absurdi eikä Grönlanti ole myytävänä.

Trumpin ehdotus oli toki ylimielinen ja röyhkeä mutta kyseessä ei olisi ollut ensimmäinen maiden välinen aluekauppa. Yhdysvallat nimittäin osti Tanskalta vuonna 1917 Karibianmerellä Puerto Ricon naapurissa sijaitsevat Neitsytsaaret, joissa mustat orjat työskentelivät aikoinaan tanskalaisten sokeriplantaaseilla.

Yhdysvallat halusi ostaa Grönlannin myös vuonna 1946. Yhdysvaltojen joukot miehittivät Grönlannin toisen maailmansodan aikana ja rakensivat saaren pohjoisosaan Thulen lentotukikohdan, joka on edelleen Yhdysvaltojen hallussa.

Grönlannin vasemmistohallitus tulee vauhdittamaan saaren itsenäistymisaikeita. Selvä enemmistö grönlantilaisista kannattaa itsenäisyyttä, mutta haasteena on kuinka maa tulisi toimeen ilman Tanskan valtion vuosittain maksamaa 500 miljoonan euron budjettitukea.

Tällä hetkellä Grönlanti saa 95 prosenttia vientituloistaan kaloista ja äyriäisistä.

Monien grönlantilaisten mielestä maa voisi itsenäistyä vaikka saman tien. Tällöin maa voisi itse käydä kauppaa kalatalouden tuotteilla ilman tanskalaisia välikäsiä. Itsenäinen Grönlanti voisi myös vaatia Yhdysvaltoja maksamaan kunnollista vuokraa Thulen lentotukikohdasta. Myös julkinen hallinto voitaisiin järjestää edullisemmin kuin Tanskan alaisuudessa.