Mistä on pienet pelikonsolit tehty?

KU-VIIKKOLEHTI 27.3.2009

”Minulla ei ole aavistustakaan, missä matkapuhelimeni on valmistettu”, sanoo 14-vuotias koululainen Charlotte hollantilaisjärjestö Somon tuottamalla kampanjavideolla.

”En tiennyt, että puhelimen valmistajat voisivat olla köyhiä ihmisiä, jotka joutuvat tekemään töitä kovissa oloissa.”

Hollantilaistyttö puhuu varmasti monien ikäistensä – ja todennäköisesti vanhempienkin – elektroniikan kuluttajien puolesta. Uusimpien älypuhelinten ominaisuuksia ihastellessa ei ehkä heti tule miettineeksi, millaisissa oloissa ne on valmistettu.

Ylikansallisten yhtiöiden toimintaa tarkkaileva Somo-järjestö julkisti viime syksynä raportin työoloista Nokian, Samsungin, LG:n, Sony Ericssonin, Motorolan ja Applen matkapuhelinten osia valmistavilla tehtailla Kiinassa ja Filippiineillä.

Nuoret naiset tekivät kännykkätehtaiden liukuhihnalla 12-tuntisia työpäiviä 6–7 päivää viikossa minimipalkalla, joka ei riitä elämiseen. Pahimmassa tapauksessa naiset joutuivat käsittelemään vaarallisia kemikaaleja ilman kunnollisia suojavarusteita.

Tutkimus matkapuhelintehtaiden työoloista oli osa Somo-järjestön ja muutamien muiden eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistä make IT fair -kampanjaa. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota tietotekniikan tuotteiden valmistuskaaressa esiintyviin epäkohtiin.

Maaliskuun alussa tiedotuskampanja jatkui uudella raportilla, jossa kuvaillaan työoloja tehtailla, joilla valmistetaan mp3-soittimia, multimediapuhelimia ja tunnetuimpia pelikonsoleita. Tällä kertaa pyrkimyksenä oli selvittää nimenomaan teini-ikäisten ja nuorten aikuisten suosimien vempaimien valmistusprosessin eettisyyttä.

Suomalaisen FinnWatchin yhdessä hongkongilaisen Sacom-järjestön kanssa laatima raportti on nimeltään Playing with Labour Rights (”Pelaamista työntekijöiden oikeuksilla”).

Ihme kyllä, raportista ei ole näkynyt uutisia ainakaan Suomen mediassa.

Mp3-soittimia ja muita kannettavia mediasoittimia myytiin maailmassa viime vuonna 21 miljardin dollarin edestä. Suosituin yksittäinen brändituote oli Applen tuottama iPod, joita oli tämän vuoden helmikuuhun mennessä myyty yhteensä 200 miljoonaa kappaletta. Suomessa myydyimpiä ovat Zen-tuotemerkillä kaupatut singaporelaisen Creativen mp3-soittimet.

Kannettavien mediasoittimien myynnin uskotaan kuitenkin vähenevän tänä vuonna, ei pelkästään talouskriisin takia, vaan ennen muuta sen vuoksi, että äänitiedostoja voi nykyään kuunnella myös useimmilla uusilla puhelimilla.

Maailman pelikonsolimarkkinat ovat kolmen kauppaa. Tämän hetken myydyin tuote on japanilaisen Nintendon Wii, tiukasti perässään Sonyn PlayStation 3 ja Microsoftin Xbox 360.

Yhteistä näille kaikille tuotteille on se, että niiden valmistus on ulkoistettu alihankkijoille. Tunnetut brändituotteet valmistetaankin yleensä suurelle yleisölle täysin tuntemattomien tavarantoimittajien tehtailla lähinnä Kiinassa.

Maailman suurin yksittäinen elektroniikanvalmistaja on taiwanilaispohatta Terry Goun omistama Foxconn. Kyseessä on myös Kiinan suurin vientiyritys. Foxconnin Shenzhenin tehtailla Kiinassa työskentelee 270 000 ihmistä. Tehtailla valmistetaan niin Wii-konsoleita kuin Pleikkareitakin, Applen iPodeja ja iPhoneja, tietokoneiden osia Dellille ja Hewlett-Packardille sekä kännyköiden komponentteja muun muassa Nokialle.

FinnWatchin raportissa keskityttiin työoloihin neljällä elektroniikkatehtaalla Guangdongin maakunnassa Etelä-Kiinassa. Kahdella tehtaalla valmistettiin Microsoftin Xbox-pelikonsoleita, yhdellä nestekidenäyttöjä mp3-soittimiin ja kameramoduuleja puhelimiin. Neljäs tutkittu tehdas oli Foxconnin yksinomaan iPhone-puhelinten valmistukseen keskittynyt tuotantoyksikkö.

Yhteistä näille kaikille oli se, että työntekijät olivat pääasiassa maaseudulta kotoisin olevia nuoria naisia, joukossa myös 16-vuotiaita opiskelijaharjoittelijoita ammattikouluista. Töitä tehtiin 11–12 tunnin vuoroissa 6–7 päivänä viikossa, vuorokuukausina päivä- ja yövuorossa.

Peruspalkkana oli 72–90 euron suuruinen minimipalkka kuussa. Ylityölisät mukaan laskettuna kuukausitulot saattoivat kohota enimmillään 150 euroon, josta kuitenkin vähennettiin maksut asuntolapaikasta ja työpaikkaruokailusta sekä työnvälitystoimiston palkkio.

Xboxeja valmistavilla tehtailla työntekijöiden oli seistävä koko pitkän työvuoron ajan. Työpäivän aikana tuotantolinjalta on valmistuttava 2 800 pelikonsolia, eli noin viisi kappaletta minuutissa. Muuten työntekijät jäävät ylitöihin.

Ylitöitä oli parhaimmillaan 180 tuntia kuukaudessa, kun lain sallima enimmäismäärä on 36 ylityötuntia kuussa.

Tehtailla vallitsi sotilaallinen kuri. Singaporelaisyhtiö Flextronicsin Xbox-tehtaalla uusille työntekijöille järjestettiin sulkeisharjoituksia. Työpaikalla ei saanut puhua muusta kuin työtä koskevista asioista. Kolmen tai useamman työntekijän keskustelusta tuli sakkoja. Vessassa käyntiä oli rajoitettu niin, että sataa työntekijää kohti oli yksi wc-kortti.

Sonyn mp3-soittimien näyttöjä valmistavalla tehtaalla sattui huomattava määrä työtapaturmia: haavoja, ruhjeita ja luunmurtumia. Tehtaalla oli 44 määräystä, joiden rikkomisesta sai sakkoja. Tottelemattomuudesta tai kellokortin väärästä leimaamisesta vähennettiin palkkapussista yhden päivän bruttopalkkaa vastaava viisi euroa.

Foxconnin tehtaan iPhoneja valmistavalla osastolla työntekijöiltä oli kielletty rannekellojen tai omien puhelinten tuominen tehdashalliin. Jos esimies kysyi, mitä kuuluu, tähän piti vastata: ”Hyvää! Oikein hyvää! Oikein, oikein hyvää!” Kaikesta muusta puhumisesta rangaistiin.