Kokapensaan puolesta kapitalismia vastaan

KU-VIIKKOLEHTI 21.5.2010

Suomeen tänään perjantaina kaksipäiväiselle työvierailulle saapuva Bolivian presidentti Evo Morales on tavallista mielenkiintoisempi valtiovieras. Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtajiin lukeutuva Morales tapaa vierailun aikana presidentti Halosen ja keskustelee yritysjohtajien kanssa suomalaisen teknologiaosaamisen hyödyntämisestä Bolivian öljy- ja maakaasuteollisuudessa.

Virallista ohjelmaa kiinnostavampaa on kuitenkin Evo Moralesin muu ohjelma. Lauantaina hän pitää Helsingin yliopistolla esitelmän ilmastonmuutoksesta ja Bolivian hallituksen aloitteista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tänään iltapäivällä hän pelaa Helsingin Talissa jalkapalloa yhdessä suomalaisten poliitikkojen, ay-aktiivien, kansalaisjärjestöjen edustajien ja latinalaisamerikkalaisten maahanmuuttajien kanssa.

Epävirallisen ohjelman teemat liittyvät tiiviisti Moralesin poliittiseen kampanjointiin. Viime kuussa Morales isännöi Bolivian Cochabambassa pidettyä ympäristöliikkeiden ja kehitysmaiden kansanliikkeiden suurta ilmastokokousta, ”Maailman kansojen konferenssia ilmastonmuutoksesta ja Äiti Maan oikeuksista”.

Kööpenhaminan ilmastokokouksen tuloksettomuuteen pettyneet etelän kansanliikkeiden edustajat hyväksyivät Cochabambassa julkilausuman, jonka mukaan ilmastonmuutoksen syynä on teollisuusmaiden kapitalistinen kulutuskulttuuri, joka kohtelee maapalloa vain raaka-aineiden lähteenä.

Kokouksessa muotoiltiin yleismaailmallinen Äiti Maan oikeuksien julistus, ehdotettiin kansainvälisen ilmasto-oikeudenmukaisuustuomioistuimen perustamista ja vaadittiin teollisuusmaita maksamaan kehitysmaille korvauksia ilmastonmuutoksen aiheuttamista tuhoista.

Jalkapallo taas liittyy läheisesti Evo Moralesin julkisuuspolitiikkaan ja Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan kolmen vuoden takaisen päätökseen kieltää kansainvälisten jalkapallo-ottelujen pelaaminen yli 2 500 metrin korkeudessa.

Päätöksen taustalla oli brasilialaisjoukkue Flamengon tekemä valitus bolivialaisen Real Potosín kotikentällä 4 000 metrin korkeudella pelatun Etelä-Amerikan mestarien liigan ottelun jälkeen. Fifan mukaan ohuessa vuoristoilmassa pelaaminen voi olla vierasjoukkueiden pelaajien terveydelle vaarallista.

Fifan ratkaisu estäisi Boliviaa pelaamasta maaottelunsa
3 600 metrin korkeudessa sijaitsevalla stadionilla maan pääkaupungissa La Pazissa. Myös muut Andien maat Ecuador ja Kolumbia joutuisivat pelaamaan kansainväliset pelinsä muualla kuin pääkaupungissa.

Futishullussa Etelä-Amerikassa Morales otti kaiken hyödyn irti Fifan päätöksestä. 50-vuotias jalkapalloileva presidentti lensi seurueensa ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa helikopterilla ylös Andien rinteille ja pelasi näytösottelun lumisella kentällä 6 000 korkeudella merenpinnasta.

Mediatempauksen jälkeen Fifa on joutunut lykkäämään korkean paikan pelikiellon täytäntöönpanoa.

Boliviassa Evo Morales on ennen muuta köyhän kansanosan ja alkuperäisväestön puolestapuhuja. Hän kuuluu itse aimara-intiaaneihin ja on maan ensimmäinen alkuperäiskansojen parista valittu presidentti. Bolivian kymmenestä miljoonasta asukkaasta enemmistö on intiaaneja, mutta poliittinen valta on perinteisesti ollut valkoisella väestöllä. Maa on tulotasoltaan Etelä-Amerikan köyhin.

Morales tulee itse vaatimattomista oloista Oruron departementista Andien vuoristossa. Hän asui lapsena perheensä kanssa kymmenen neliön kokoisessa olkikattoisessa savimajassa, auttoi perunanviljelyssä ja paimensi laamoja. Rahoittaakseen koulunkäyntinsä hän työskenteli muurarina, leipurina ja trumpetinsoittajana.

Vuonna 1980, kun Morales oli parikymppinen, perhe joutui muuttamaan kotiseudultaan El Niño -sääilmiön aiheuttaman kuivuuden vuoksi. Uusi koti löytyi Chaparen provinssista Cochabamban lähistöltä kokapensaan, appelsiinien ja banaanien viljelymailta.

Morales organisoi paikallisten kokapensaan viljelijöiden välisiä jalkapallo-otteluita ja päätyi lopulta kokaviljelijöiden ammattiliiton karismaattiseksi johtajaksi.

Kamppailu kokaviljelijöiden oikeuksien puolesta teki Moralesista maankuulun. Vielä presidenttinäkin hän on kiivaasti vastustanut Yhdysvaltojen lähinnä omien kaupallisten intressiensä vuoksi käymää ”huumeidenvastaista sotaa” ja yrittänyt selittää, että kokalehti on aivan eri asia kuin siitä jalostettu kokaiini.

Andien intiaanien perinteessä kokapensas on pyhä kasvi. Pensaan lehtien pureskelu piristää ja poistaa näläntunnetta.

Bolivian hallitus on tukenut kokalehdistä valmistetun pussiteen ja kokauutetta sisältävän Coca Colla -limun markkinointia. Evo Moralesilla on presidentinlinnassa työhuoneensa seinällä kokalehdistä tehty muotokuva vallankumoustaistelija Che Guevarasta.

Evo Morales valittiin presidentiksi vuonna 2005 Liike kohti sosialismia -puolueen ehdokkaana. Puolueen tavoitteena on kommunitaarinen sosialismi, joka kunnioittaa alkuperäiskansojen perinteitä ja ympäristöä.

Vaaleja edelsivät laajat protestit vedenjakelun yksityistämistä vastaan. Cochabambassa veden hinta kallistui rajusti sen jälkeen kun yhdysvaltalaisyhtiö Bechtel otti vesihuollon hoitaakseen.

Morales lupasi kansallistaa maan öljy- ja kaasuvarat, turvata kokaviljelyn tulevaisuuden ja kutsua koolle uutta perustuslakia säätävän kokouksen.

Moralesin presidenttikauden aluksi Bolivia liittyi Venezuelan ja Kuuban perustamaan yhteistyöjärjestöön, Amerikan kansojen bolivarilaiseen allianssiin Albaan. Terveyspalveluja on kohennettu etenkin maaseudulla, ja minimipalkkaa nostettiin 50 prosentilla. Intiaanikielten opetusta lisättiin kouluissa, ja lukutaitokampanjan avulla käytännössä koko kansa oppi lukemaan.