Edessä pitkä ja mutkainen tie

KU-VIIKKOLEHTI 28.1.2011

Yhtenä aamuna Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa Chuol Ngoi kertoi minulle elämäntarinansa. Ngoi oli yksi Etelä-Sudanin niin sanotuista unohdetuista pojista. 80-luvulla hänet lähetettiin sotaa pakoon rajan yli Etiopiaan. Sudanin vapautusliikkeen SPLA:n pakolaisleirillä oli mahdollista käydä koulua.

Kun Etiopiassa vuonna 1991 valta vaihtui, pakolaiset ajettiin takaisin Sudaniin ja 8–14-vuotiaat pojat laitettiin omalle leirilleen. Pian Sudanin hallituksen helikopterit pommittivat leiriä. Yhdessä ulkomaisten avustusjärjestöjen kanssa kymmenen tuhatta poikaa organisoitiin pitkälle marssille 400 kilometrin päähän Keniaan.

Muutaman vuoden leirielämän ja lukuisien haastattelujen jälkeen Ngoi pääsi Keniasta kiintiöpakolaiseksi Yhdysvaltoihin. Hän kävi koulua Etelä-Dakotassa, opiskeli valtiotieteitä Nebraskassa ja työskenteli öljyhankkeissa Alaskassa. Hän sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden.

Nyt hän on palannut synnyinmaahansa, ensimmäistä kertaa rauhan aikaan. Edellisenä päivänä hän kävi äänestämässä kansanäänestyksessä Etelä-Sudanin itsenäisyydestä.

”Itsenäisyys ei ole päämäärä, vaan vasta alkua uuden valtion rakentamiseksi”, Ngoi sanoo.

”Meillä on edessämme vielä pitkä ja mutkainen tie. Ensiksi ihmisille on saatava työtä. Olen ollut puoli vuotta täällä työttömänä. Julkisen hallinnon työpaikat jaetaan usein heimon mukaan. Etelä-Sudanin väliaikainen hallinto on korviaan myöten korruptoitunut.”

Chuol Ngoi ei ole väitteineen yksin. Useimpien eteläsudanilaisten mielestä viime kesänä järjestetyt osavaltiovaalit olivat vilpilliset. Ainakin neljässä osavaltiossa kuvernööriksi valittiin SPLA:n ehdokas, joka ei nauti asukkaiden luottamusta. Seurauksena on ollut aseellisia kapinoita.

Tammikuun alussa Etelä-Sudanin ulkoministeri Deng Alor nimitti yhdeksän uutta suurlähettilästä. Näistä kahdeksan kuuluu maan suurimpaan dinka-heimoon ja kolme on kotoisin samasta vaalipiiristä kuin presidentti Salva Kiir.

Yhdysvalloista palannut Ngoi kuuluu Etelä-Sudanin toiseksi suurimpaan kansanryhmään nuereihin.

Etelä-Sudanin korruptionvastainen komissio on tutkinut tarkkaan syytöksiä lahjuksista ja oman kansanryhmän suosimisesta. Tapaukset koskevat ennen muuta poliitikkoja, korkeampia virkamiehiä ja asevoimien upseereita, mutta myös pankinjohtajia sekä ulkomaisia avustusjärjestöjä.

”Yhdessä tapauksessa ulkomaalaiset avustustyöntekijät olivat viemässä maasta ulos 40 miljoonaa dollaria hallituksen rahoittaman hankkeen varoja. Toisessa tapauksessa avustusjärjestö määrättiin palauttamaan Etelä-Sudaniin suuri määrä rahaa, joka oli siirretty laittomasti ulkomaille”, kertoo korruptionvastaisen komission johtaja Pauline Riak.

”Etelä-Sudan elää yhä konfliktinjälkeistä nousukautta. Rakennusurakoita on paljon, ja avustushankkeiden myötä hinnat ovat taivaissa. Hallituksella ei ole vielä riittävästi osaamista. Tämä on mitä otollisin asetelma korruptiolle”, toteaa Muthoni Wanyeki naapurimaan Kenian ihmisoikeuskomissiosta.

Haasteista huolimatta eteläsudanilaiset haluavat itsenäisyyttä. Kansanäänestyksen alustavien tulosten mukaan 99 prosenttia äänestäneistä kannatti Etelä-Sudanin irrottautumista Sudanista. Ulkomaiset vaalitarkkailijat sanoivat, että äänestys sujui kansainvälisten standardien mukaisesti.

Virallinen äänestystulos on määrä julkistaa ensi viikolla, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Etelä-Sudan itsenäistyy 9. heinäkuuta.

”Annamme tukemme uudelle valtiolle etelässä, sillä olemme naapureita ja tulemme pysymään ystävinä”, Sudanin presidentti Omar al-Bashir sanoi alkuviikosta.

Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir puolestaan kehotti eteläsudanilaisia antamaan anteeksi pohjoiselle vuosikymmeniä jatkuneen sisällissodan tuhoista ja kuolonuhreista.

Etelä-Sudanista porattu öljy oli yhtenä syynä konfliktiin pohjoisen ja etelän välillä. Nyt öljyntuotannon uskotaan ainakin aluksi yhdistävän uusia naapurimaita. 80 prosenttia Sudanin öljystä on peräisin Etelä-Sudanin maaperästä, mutta öljyputket kulkevat pohjoiseen ja öljynjalostamot sijaitsevat pohjoisessa, samoin Port Sudanin öljysatama.

Öljytulojen jaosta ja maiden välisen rajan tarkasta sijainnista käydään parhaillaan neuvotteluja pohjoisen ja etelän hallitusten välillä.

Öljyn vuoksi Etelä-Sudanin itsenäistyminen liittyy olennaisesti myös suurvaltapolitiikkaan. Sudanin suurimmilla öljykentillä öljyntuotannosta on tähän asti vastannut Kiinan, Malesian ja Intian valtiollisten öljy-yhtiöiden yhdessä Sudanin hallituksen kanssa muodostama yhteisyritys.

Kiina toivoo öljynporauksen jatkuvan ennallaan myös Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeen. Useat eteläsudanilaiset ministerit ja poliitikot ovat vierailleet Kiinassa viime kuukausina. Kiinan valtion öljy-yhtiö rakensi Juban yliopistolle vastikään uuden näyttävän atk-keskuksen.

Eteläsudanilaisten on silti vaikea olla muistamatta, että Kiina toimitti aseita Sudanin hallitukselle sodassa etelää vastaan. Sodan aikana öljyhankkeet olivat SPLA:n sisseille sotilaskohde. Paikallisia asukkaita myös pakkosiirrettiin öljynporauksen tieltä, ja Ylä-Niilin alueella öljy-yhtiöiden jätevedet ovat aiheuttaneet ympäristötuhoja.

Kilpailu Etelä-Sudanin öljyvaroista on kuitenkin kiihtymässä. Tällä viikolla ranskalaisyhtiö Total ilmoitti käynnistävänsä öljynetsinnät Etelä-Sudanissa.

Pian itsenäistymisen jälkeen maahan odotetaan myös yhdysvaltalaisia öljy-yhtiöitä, joista Chevronin kanssa neuvottelut ovat pisimmällä. Odottelun syynä ovat Yhdysvaltojen asettamat kauppapakotteet, jotka kieltävät yhdysvaltalaisyhtiöiden toiminnan Sudanissa. Tuleviin suunnitelmiin kuuluu myös uuden öljyputken rakentaminen Lamuun Kenian rannikolle.