Tigren sodan syyt ja seuraukset

KANSAN UUTISET 4.12.2020

Etiopian pohjoisessa Tigren osavaltiossa on nyt käyty sotaa kuukauden verran, eikä pikaista loppua näy, vaikka maan pääministeri Abiy Ahmed julisti maanantaina, että Etiopian armeija oli vallannut osavaltion pääkaupungin Mekellen ja osavaltion johtajien käynnistämä kapina oli päättynyt.

Pääministerin mukaan taisteluissa ei ole kuollut ainuttakaan siviiliä. Avustusjärjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt puhuvat kuitenkin sadoista tai tuhansista kuolonuhreista, joista suurin osa on saanut surmansa ilmaiskuissa tai asejoukkojen kostohyökkäyksissä siviilejä vastaan.

Sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet taisteluja Tigren maaseudulle, osa heistä osavaltion viranomaisten kehotuksesta. Pelkästään Mekellessä asui ennen väkivaltaisuuksia yli 500 000 ihmistä. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat lähteneet Tigren länsiosista naapurimaahan Sudaniin.

Alueelta on ollut vaikeaa saada täysin luotettavia tietoja, sillä Etiopian hallitus on katkaissut puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelun koko osavaltion alueella. Ruokakuljetukset on pysäytetty osavaltion rajalle.

Abiy Ahmedin ja Tigren johtajien välillä on ollut kitkaa siitä lähtien kun Ahmedista tuli Etiopian pääministeri vuonna 2018. Vastaehdokkaana oli Tigren osavaltion presidentti Debretsion Gebremichael, joka oli aiemmin Etiopian varapääministeri.

110 miljoonan asukkaan Etiopia on liittovaltio, jossa yksittäisillä osavaltioilla on laaja itsehallinto ja omat asevoimat. Perustuslain mukaan osavaltiolla on myös oikeus julistautua itsenäiseksi valtioksi.

Tigren osavaltiosta kotoisin olevat tigret olivat 1990-luvun alusta asti keskeisimmissä asemissa Etiopian hallituksessa ja sotavoimissa. Valta-asema johtui siitä, että Tigren kansan vapautusrintama (TPLF) oli ollut päävastuussa, kun Neuvostoliiton tukema sotilasdiktatuuri ajettiin vallasta pitkään jatkuneen sisällissodan päätteeksi vuonna 1991.

Abiy Ahmedin valtaantulon jälkeen tigret on kuitenkin syrjäytetty hallituksesta ja entisiä ministereitä ja upseereja vastaan on nostettu syytteitä korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista.

Tigren johtajat vastustivat myös rauhansopimusta Eritrean kanssa, josta Abiy Ahmedille myönnettiin viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto.

Viime kuukauden taistelujen yhtenä pontimena oli Abiy Ahmedin päätös siirtää viime keväälle kaavaillut parlamenttivaalit ja osavaltioiden vaalit ensi vuoteen koronan takia. Tigren johtajat vastustivat vaalien lykkäämistä, sillä heidän mielestään Abiy Ahmedin uudistuspolitiikan kannatus olisi pitänyt mitata vaaleissa.

Tigren osavaltiossa järjestettiin syyskuussa vaalit, jotka TPLF voitti ylivoimaisesti. Abiy Ahmedin hallitus ja hänen johtamansa Hyvinvointipuolue (PP) pitivät Tigren vaaleja kuitenkin laittomina. Etiopian parlamentti päätti katkaista kaikki liittovaltion maksut Tigren osavaltiolle.

Etiopian armeija keskitti joukkoja Tigren rajoille ja myös uuden liittolaisen Eritrean alueelle. Ennen kuin liittovaltion joukot ehtivät hyökätä Tigreen, TPLF:n tigreläissotilaat ottivat valvontaansa alueella olevat kasarmit ja hyökkäsivät Mekellessä sijaitsevaan armeijan pohjoiseen esikuntaan. Hallitusarmeija aloitti välittömästi ilmaiskut ja käynnisti maahyökkäykset eri puolille Tigreä. Ahmed kutsui TPLF:n johtajia terroristeiksi eikä suostunut neuvottelemaan rauhasta.

Lyhyellä aikavälillä armeijan sotaretki todennäköisesti vahvistaa Abiy Ahmedin asemaa maan muiden väestöryhmien keskuudessa. Mutta taistelut Tigressä tulevat jatkumaan.

Etiopian asevoimien sotilaista lähes puolet on kotoisin Tigrestä ja taistelee nyt kotiosavaltion puolella. Lisäksi Tigren osavaltioarmeijalla ja puolisotilaallisilla joukoilla on riveissään yli 250 000 miestä. TPLF:llä on vuosikymmenten kokemus sissisodasta ja taisteluista Eritreaa vastaan. Tigret ovat ylpeitä omasta itsehallinnostaan, joka on ansaittu taistelemalla.

Marraskuun aikana TPLF on ampunut ohjuksia paitsi Etiopian joukkoja vastaan myös naapuriosavaltioihin ja Eritrean pääkaupunkiin Asmaraan. Pahimmassa tapauksessa luvassa voi olla pitkään kestävä sissisota, joka heikentää Etiopian asemaa alueellisena suurvaltana ja romahduttaa maan talouskasvun, joka on ollut viime vuosina yksi maailman nopeimmista.