Islamistien paluu

KU-VIIKKOLEHTI 31.12.2008

Somalian edustalla rahtilaivojen kimppuun hyökkäävät merirosvot ovat olleet ulkomaanuutisten aiheena pitkin syksyä. Joulun lähestyessä meitä säikyteltiin jo sillä, että Adeninlahden pelätyt piraatit saattaisivat hidastaa elektroniikkakuljetuksia Aasiasta Euroopan joulumarkkinoille, mikäli laivat joutuisivat turvallisuussyistä muuttamaan reittejään ja kiertämään koko Afrikan ympäri sen sijaan että ne oikaisevat Suezin kanavan läpi.

Somalialaiset merirosvot ovat tänä vuonna hyökänneet yli sadan aluksen kimppuun ja onnistuneet kaappaamaan niistä 36. Yleensä laivat ovat päässeet jatkamaan matkaa lunnaita vastaan.

Tällä hetkellä merirosvojen hallussa on 14 alusta miehistöineen, näiden joukossa muun muassa ukrainalainen rahtilaiva MV Faina, jonka lastina on 33 Etelä-Sudanin hallitukselle tarkoitettua neuvostovalmisteista T-72-panssarivaunua, sekä saudiomistuksessa oleva tankkeri Sirius Star, joka kuljettaa sadan miljoonan dollarin arvosta raakaöljyä. Marraskuussa kaapattu 330-metrinen öljytankkeri on maailman suurin merirosvojen milloinkaan valtaama alus.

Merirosvous on äitynyt niin pahaksi vitsaukseksi tärkeällä kauppareitillä, että sotavoimia on lähetetty hätiin. Yhdysvalloilla ja sen Nato-liittolaisilla on ollut Somalian vesillä sotalaivoja suojelemassa kauppa-aluksia vuodesta 2006. EU käynnisti joulukuussa oman laivasto-operaation turvaamaan hätäapukuljetuksia Somaliaan. Myös Intia, Venäjä, Kiina ja Iran ovat lähettäneet sota-aluksia partioimaan Somalian edustalle.

Joulun alla Yhdysvallat sai YK:n turvallisuusneuvostossa läpi päätöslauselman, joka sallii hyökkäykset merirosvoja vastaan myös Somalian maaperällä.

Ranska näytti mallia jo viime keväänä, kun ranskalaiset kommandojoukot hyökkäsivät Somalian rannikolle ja pidättivät kuusi merirosvoa, jotka olivat kaapanneet ranskalaisen huvijahdin.

Näinä päivinä ulkomaantoimitusten huomion uskoisi kiinnittyvän hetkeksi paitsi merirosvoihin myös tapahtumiin Somalian maaperällä, kun valta maassa vaihtuu.

Ulkomaiden tukeman väliaikaishallituksen presidentti, entinen sotaherra Abdullahi Yusuf erosi tehtävästään maanantaina. Väliaikaishallitusta pystyssä pitäneet naapurimaan Etiopian joukot ovat lähdössä kotiin, kuten myös Afrikan unionin rauhanturvaajat Ugandasta ja Burundista. Väliaikaishallituksen sotilaista suurin osa on jo luopunut aseista.

Syynä nopeaan vetäytymiseen on islamistijoukkojen voittokulku. Islamistien Al-Shabaab-joukkojen hallussa on jo lähes koko Somalia – jos ei lasketa mukaan Afrikan sarven koilliskärjessä sijaitsevaa autonomiseksi julistautunutta Puntmaata, josta käsin suurin osa merirosvoista operoi. Puntmaa on myös eronneen presidentin Abdullahi Yusufin kotiseutua.

Islamistit olivat edellisen kerran vallassa Somaliassa puolen vuoden ajan vuonna 2006. Islamilaisten tuomioistuinten liitto onnistui ensi kertaa yli 15 vuoteen todella rauhoittamaan maan ja luomaan puitteet jonkinlaiselle hyvinvoinnille, kunnes jouluaattona Etiopia hyökkäsi maahan panssarivaunuilla ja hävittäjäkoneilla ja palautti virallisen väliaikaishallituksen valtaan.

Etiopian joukot pommittivat islamistien tukialueiksi epäiltyjä asuinalueita ja terrorisoivat islamistien kannattajiksi epäiltyjä ihmisiä. Amnesty Internationalin mukaan miehityksen vastustajia surmattiin usein viiltämällä heiltä kurkut auki. Kuluneena vuonna Somalian konfliktissa kuoli lähes 8 000 ihmistä, melkein yhtä paljon kuin Irakissa.

Miehitysjoukkojen julmat otteet synnyttivät uudestaan islamistisen kapinaliikkeen, mutta nyt aiempaa ehdottomamman ja kovaotteisemman.

Samaan aikaan kun islamistien maltillinen siipi neuvotteli rauhasta väliaikaisparlamentin edustajien kanssa Djiboutissa, Al-Shabaabin huivipäiset soturit jatkoivat sissisotaa ja pystyttivät koraania kirjanoppineesti tulkitsevia kenttäoikeuksia valloittamilleen alueille. Yhdessä pahimmista tapauksista nuori raiskatuksi tullut tyttö tuomittiin aviorikoksesta ja kivitettiin kuoliaaksi viime kuussa Kismayussa.

Etiopialaisjoukkojen lähdön ja Al-Shabaabin, eli ”Nuorten miesten”, aseellisen voiton myötä taistelut Somaliassa todennäköisesti laantuvat ja maan tulevasta politiikasta päästään neuvottelemaan uudelta pohjalta. Fakta on kuitenkin se, että suurin osa somalialaisista ei halua äärimuslimien ajamaa islamia.

Toivoa myös sopii, ettei Bushin hallinto viime töikseen lähde syystä tai toisesta sotimaan Somaliaan jättäen jälkisammutuksen Barack Obaman tehtäväksi. Isä-George Bush lähetti joulukuussa 1992 juuri ennen valtakautensa päättymistä parikymmentä tuhatta merijalkaväen sotilasta Somaliaan, lopulta turmiollisin seurauksin.

Terrorisminvastaisen sodan tiimellyksessä Yhdysvaltojen ilmavoimat ja erikoisjoukot ovat kuitenkin operoineet taas Somaliassa. Al-Shabaabin komentaja Aden Hashi Ayro sai surmansa Yhdysvaltojen ilmaiskussa toukokuussa, mikä ilmeisesti vain kiihdytti islamistijoukkojen vastarintaa.

Arabimaiden media raportoi viime vuonna, että 15 amerikkalaissotilasta oli jäänyt islamistien vangiksi Yhdysvaltojen ilmaiskun jälkeen Ras Kambonissa lähellä Kenian vastaista rajaa. Kahden vuoden takaisessa vallanvaihdossa kiinni otettu maltillinen islamistijohtaja Sharif Ahmed kertoi, että hänet vapautettiin pidätyksestä Keniasta sillä ehdolla, että merijalkaväen miehet päästetään vapaaksi.

Chicago Tribune puolestaan julkaisi viime kuussa reportaasin islamistijoukoissa mukana olleesta somalialaismiehestä, joka siepattiin Mogadishusta ja lennätettiin vangiksi Yhdysvaltojen sotalaivalle. Miestä kuulusteltiin laivalla yhteyksistä Al-Qaidaan ja kidutettiin sähkösokeilla salaisessa pidätyskeskuksessa Etiopiassa.