Päiväkirja Guantánamosta

KU-VIIKKOLEHTI 27.1.2012

Mohammed el Gharani oli viidentoista vanha, kun hänet vietiin Guantánamon vankileiriin helmikuussa 2002. Yhdysvaltojen juuri avaamassa vankileirissä el Gharanista tuli vanki numero 269. Vuosien ajan häntä kidutettiin tekaistujen tunnustusten saamiseksi.

Hänelle annettiin sähkösokkeja, yleensä varpaisiin. Häntä hakattiin pampulla ja roikotettiin tuntikausia pää alaspäin. Pienessä sellissä pidettiin öisin päällä välkkyviä strobovaloja, soitettiin kovaäänistä musiikkia tai ilmastointilaite kytkettiin hyvin kylmälle.

Mohammed el Gharani kertoo tarinansa viime kuussa ilmestyneessä London Review of Books -lehdessä.

Medinassa Saudi-Arabiassa varttunut köyhien tšadilaissiirtolaisten poika oli lähtenyt ystävänsä kehotuksesta Karachiin Pakistaniin oppimaan englantia ja tietokoneen käyttöä. Itse asiassa hän unelmoi hammaslääkärin työstä.

Yhtenä perjantaina syksyllä 2001, pian syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen, pakistanilaiset sotilaat piirittivät saudimiesten suosiman moskeijan. Kaikki arabitaustaisina pidetyt miehet pidätettiin. Kuulusteluissa heiltä kysyttiin tietoja al-Qaidasta ja Taleban-liikkeestä ja Osama bin Ladenin olinpaikasta. Välillä kuulustelijat olivat amerikkalaisia.

Pakistanissa Mohammed el Gharani sai ensimmäiset sähkösokkinsa varpaisiin.

”Pakistanin hallitus haluaa vain myydä teidät amerikkalaisille”, yksi paikallisista kuulustelijoista kertoi.

El Gharani ja kymmenet muut vangit vietiin helikoptereilla Afganistaniin, Kabulin lähellä sijaitsevaan Yhdysvaltojen uuteen Bagramin lentotukikohtaan. Heidän silmänsä oli peitetty ja korville oli laitettu kuulosuojaimet. Käsiraudoissa luki Made in USA.

Bagramissa hakkaaminen oli päivittäistä ja vankeja peloteltiin koirilla. Amerikkalaissotilaat nimittivät tummaihoista el Gharania neekeriksi.

Lopulta vangit puettiin oransseihin haalareihin ja heille laitettiin taas silmälaput ja jykevät kuulokkeet korville. Pitkän lentomatkan jälkeen el Gharani oli Guantánamossa. Aluksi vangit suljettiin teräshäkkeihin, joissa ei ollut kattoa suojana auringolta tai sateelta.

Kesti monta kuukautta ennen kuin el Gharani kuuli muilta vangeilta, että he olivat Yhdysvaltojen laivastotukikohdassa Kuubassa.

El Gharani oli nähnyt amerikkalaisia elokuvia, joissa pidätetyt sanoivat, että heillä oli oikeus tavata asianajaja.

”Ei täällä Guantánamossa! Täällä teillä ei ole mitään oikeuksia!” kuulustelijat vastasivat el Gharanille nauraen.

Amerikkalaiset väittivät, että el Gharani oli asunut Pakistanissa al-Qaidan ylläpitämässä asuntolassa, saanut sotilaskoulutusta al-Qaidan leirillä Afganistanissa ja osallistunut taisteluihin amerikkalaisjoukkoja vastaan.

Hulluimman väitteen mukaan el Gharani kuului vuonna 1993 al-Qaidan terroristisoluun Lontoossa. Poika oli tuolloin kuusivuotias.

Yhdenkään syytteen tueksi ei ollut mitään muita todisteita kuin yksittäisiltä Guantánamon vangeilta kidutuksen jälkeen saatuja keskenään ristiriitaisia kertomuksia. Tammikuussa 2009, seitsemän vuotta kestäneen pidätyksen jälkeen, Washingtonissa sijaitseva siviilituomioistuin otti el Gharanin tapauksen käsiteltäväksi ja määräsi hänet vapautettavaksi.

Puoli vuotta myöhemmin hänet lennätettiin vanhempiensa entiseen kotimaahan Tšadiin.

Kun Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama astui virkaansa tammikuussa 2009, hän lupasi, että Guantánamon vankileiri suljetaan vuoden sisällä. Obama on ollut presidenttinä nyt kolme vuotta, eikä vankileirin sulkemisesta ole merkkiäkään.

Uudenvuodenaattona Obama allekirjoitti uuden puolustusmäärärahoja koskevan lain, jonka mukaan asevoimat voivat asettaa terrorismista epäiltyjä sotilaspidätykseen määräämättömäksi ajaksi.

Pidättäminen määräämättömäksi ajaksi koskee ennen muuta 48:aa Guantánamon vankia, joita vastaan Yhdysvaltojen hallitus ei voi nostaa syytettä, mutta joita he eivät myöskään voi päästää vapaaksi turvallisuussyistä.

Yhdysvaltojen asevoimien tiedusteluviraston mukaan presidentti Bushin valtakauden aikana vapaaksi päästetyistä entisistä Guantánamon vangeista joka neljännen epäillään osallistuneen terroritekoihin tai kapinallisliikkeen toimintaan vapautumisensa jälkeen.

Oma lukunsa ovat vankileirillä olevat 90 Jemenin kansalaista. Obaman hallinnon mukaan ei olisi viisasta palauttaa jemeniläisiä vankeja näiden kotimaahan, sillä Yhdysvallat käy Jemenissä parhaillaan terrorisminvastaista sotaa Arabian niemimaan al-Qaidan joukkoja vastaan. Islamistisella kapinallisliikkeellä uskotaan olevan muutamia satoja taistelijoita maan eteläosien vuoristoissa.

Guantánamon vankileirillä on kymmenen vuoden aikana ollut pidätettynä kaikkiaan 779 miestä. Näistä 12 oli pidätyksen aikoihin alaikäisiä.

Kaksi viikkoa sitten Guantánamon vankileirin perustamisen vuosipäivänä leirillä oli edelleen 171 vankia yli 20 maasta. Suurimmalle osalle heistä ei ole koskaan luettu mitään syytteitä.

Ainoastaan kuusi Guantánamon vankia on saanut jonkinlaisen tuomion sotilastuomioistuimessa. Useimmat heistä tunnustivat osallistuneensa Yhdysvaltojen vastaiseen toimintaan sen jälkeen kun heille luvattiin lyhennetyt vankeusrangaistukset.

Obaman hallitus on lisäksi nostanut syytteet kuutta muuta vankia vastaan. Kuwaitilaista Khalid Sheikh Mohammedia ja neljää muuta syytetään osallisuudesta syyskuun 11. päivän lentokonekaappausten suunnittelussa. Saudiarabialaista Abd al-Rahim al-Nashiria syytetään puolestaan Yhdysvaltojen sotalaivaa USS Colea vastaan Adenissa Jemenissä vuonna 2000 tehdyn pommi-iskun suunnittelusta.

Sotilassyyttäjät vaativat näille kuudelle miehelle kuolemanrangaistusta. Heitä kaikkia on kidutettu ja pidetty eristyssellissä vuosien ajan. Ainakin kahta heistä on kidutettu laittomalla vesikidutuksella.