KANSAN UUTISET 24.5.2019
Kööpenhaminassa eurovaaliehdokkaiden vaalimainokset koristavat katujen ja pyöräteiden varsia, mutta sunnuntain eurovaaleja enemmän tanskalaisia puhuttavat kesäkuun alussa pidettävät kansankäräjien vaalit.
Varmasti eniten kohua ovat herättäneet ensimmäistä kertaa vaaleihin osallistuvat äärioikeiston pikkupuolueet Tiukka linja ja Uusi porvaristo, jotka molemmat kampanjoivat islaminuskoa ja Tanskan muslimiväestön oikeuksia vastaan. Libertaristiseksi julistautuva Uusi porvaristo haluaisi myös vähentää lakien määrää ja lakkauttaa yhtiöverot.
Tiukka linja -puolueen perustaja, 37-vuotias asianajaja Rasmus Paludan on tullut tunnetuksi julkaisemalla YouTube-videoita, joissa hän polttaa koraaneja, levittää pekoniviipaleita koraanin sivujen väliin ja haastaa riitaa ihmisten kanssa muslimien asuttamissa lähiöissä. Viikoittaiset provokaatiot tapahtuvat aina poliisin suojeluksessa.
Paludan haluaisi karkottaa maasta kaikki Tanskassa asuvat 300 000 muslimia sekä kaikki turvapaikan saaneet, jotka eivät ole kotoisin länsimaista. Paludan tuomittiin viime kuussa alioikeudessa kiihottamisesta rotuvihaan, mutta tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Kannatusmittausten mukaan Tiukka linja ja Uusi porvaristo tulevat molemmat todennäköisesti ylittämään kansankäräjien kahden prosentin äänikynnyksen ja ovat saamassa mahdollisesti toistakymmentä paikkaa parlamenttiin.
Hyvällä syyllä voidaan kysyä, mihin Rasmus Paludanin kaltaista populistipelleä oikein tarvitaan, kun Venstre-puolueen johtamat vähemmistöhallitukset ovat viime vuosina kiristäneet Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa rajusti ja turvapaikanhakijoiden määrä on alimmillaan yli kymmeneen vuoteen.
Venstre tarkoittaa vasemmistoa, mutta nimestään huolimatta kyseessä on konservatiivinen oikeistopuolue.
Maahanmuuttoministeri Inger Støjbergin johdolla Tanska on kieltänyt musliminaisilta kasvohunnut, vaatinut turvapaikanhakijoita luovuttamaan koruja ja rahaa viranomaisille, hankaloittanut perheenyhdistämistä, koventanut tuomioita maahanmuuttajalähiöissä tehdyistä rikoksista ja suunnitellut vankeusrangaistuksen kärsineiden maahanmuuttajien eristämistä Själlannin eteläpuolella sijaitsevaan saareen.
Maahanmuuttolain uudet pykälät on tosin kirjoitettu Tanskan kansanpuolueen eli paikallisten persujen puoluetoimistossa. Kansanpuolue sanoo puolustavansa perhearvoja, monarkiaa ja luterilaista kirkkoa. Puolueen kannatus on suurinta eteläisen Jyllannin maaseudulla, missä ei ole juuri lainkaan maahanmuuttajia.
Kansanpuolue ei ole koskaan ollut mukana hallituksessa, mutta se on toiminut Venstren vähemmistöhallitusten apupuolueena ja äänestänyt uskollisesti julkisten palvelujen leikkausten puolesta vastapalveluna sille, että pääministeri Lars Løkke Rasmussenin hallitus on toteuttanut kansanpuolueen sanelemaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Kun pääministeri toukokuun alussa päätti aikaistaa parlamenttivaalien ajankohtaa, vaalipäiväksi valikoitui sattumalta 5. kesäkuuta, jolloin tänä vuonna muslimit viettävät id-juhlaa paastokuukauden päättymisen kunniaksi.
Mielipidekyselyjen mukaan Tanskan sosiaalidemokraatit ovat saamassa lisäpaikkoja sekä eurovaaleissa että parlamenttivaaleissa. Kansanpuolueen suosio on sen sijaan romahtanut viime vaalien 21 prosentin jytkystä tuoreimpien mittausten lupaamaan 11 prosenttiin.
Sosiaalidemokraattien vaalivoitto ei silti tule kohentamaan ulkomaalaispolitiikkaa, sillä myös sosiaalidemokraatit ratsastavat maahanmuuttovastaisella retoriikalla. Puoluejohtaja Mette Frederiksen ehdottaa pakkotyötä kaikille sosiaalitukea saaville maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoiden siirtämistä YK:n leireille Pohjois-Afrikkaan.
Sosiaalidemokraatit tahtovat muodostaa yksinään vähemmistöhallituksen, osittain kansanpuolueen tuella. Kommunistien perintöä jatkava Yhtenäisyyslista, Sosialistinen kansanpuolue ja vihreä puolue Vaihtoehto vieroksuvat sosiaalidemokraattien maahanmuuttolinjauksia mutta antavat varmaankin tukensa demarihallitukselle hyvinvointipolitiikassa ja ilmastokysymyksissä.
Kööpenhaminassa eurovaaliehdokkaiden vaalimainokset koristavat katujen ja pyöräteiden varsia, mutta sunnuntain eurovaaleja enemmän tanskalaisia puhuttavat kesäkuun alussa pidettävät kansankäräjien vaalit.
Varmasti eniten kohua ovat herättäneet ensimmäistä kertaa vaaleihin osallistuvat äärioikeiston pikkupuolueet Tiukka linja ja Uusi porvaristo, jotka molemmat kampanjoivat islaminuskoa ja Tanskan muslimiväestön oikeuksia vastaan. Libertaristiseksi julistautuva Uusi porvaristo haluaisi myös vähentää lakien määrää ja lakkauttaa yhtiöverot.
Tiukka linja -puolueen perustaja, 37-vuotias asianajaja Rasmus Paludan on tullut tunnetuksi julkaisemalla YouTube-videoita, joissa hän polttaa koraaneja, levittää pekoniviipaleita koraanin sivujen väliin ja haastaa riitaa ihmisten kanssa muslimien asuttamissa lähiöissä. Viikoittaiset provokaatiot tapahtuvat aina poliisin suojeluksessa.
Paludan haluaisi karkottaa maasta kaikki Tanskassa asuvat 300 000 muslimia sekä kaikki turvapaikan saaneet, jotka eivät ole kotoisin länsimaista. Paludan tuomittiin viime kuussa alioikeudessa kiihottamisesta rotuvihaan, mutta tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Kannatusmittausten mukaan Tiukka linja ja Uusi porvaristo tulevat molemmat todennäköisesti ylittämään kansankäräjien kahden prosentin äänikynnyksen ja ovat saamassa mahdollisesti toistakymmentä paikkaa parlamenttiin.
Hyvällä syyllä voidaan kysyä, mihin Rasmus Paludanin kaltaista populistipelleä oikein tarvitaan, kun Venstre-puolueen johtamat vähemmistöhallitukset ovat viime vuosina kiristäneet Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa rajusti ja turvapaikanhakijoiden määrä on alimmillaan yli kymmeneen vuoteen.
Venstre tarkoittaa vasemmistoa, mutta nimestään huolimatta kyseessä on konservatiivinen oikeistopuolue.
Maahanmuuttoministeri Inger Støjbergin johdolla Tanska on kieltänyt musliminaisilta kasvohunnut, vaatinut turvapaikanhakijoita luovuttamaan koruja ja rahaa viranomaisille, hankaloittanut perheenyhdistämistä, koventanut tuomioita maahanmuuttajalähiöissä tehdyistä rikoksista ja suunnitellut vankeusrangaistuksen kärsineiden maahanmuuttajien eristämistä Själlannin eteläpuolella sijaitsevaan saareen.
Maahanmuuttolain uudet pykälät on tosin kirjoitettu Tanskan kansanpuolueen eli paikallisten persujen puoluetoimistossa. Kansanpuolue sanoo puolustavansa perhearvoja, monarkiaa ja luterilaista kirkkoa. Puolueen kannatus on suurinta eteläisen Jyllannin maaseudulla, missä ei ole juuri lainkaan maahanmuuttajia.
Kansanpuolue ei ole koskaan ollut mukana hallituksessa, mutta se on toiminut Venstren vähemmistöhallitusten apupuolueena ja äänestänyt uskollisesti julkisten palvelujen leikkausten puolesta vastapalveluna sille, että pääministeri Lars Løkke Rasmussenin hallitus on toteuttanut kansanpuolueen sanelemaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Kun pääministeri toukokuun alussa päätti aikaistaa parlamenttivaalien ajankohtaa, vaalipäiväksi valikoitui sattumalta 5. kesäkuuta, jolloin tänä vuonna muslimit viettävät id-juhlaa paastokuukauden päättymisen kunniaksi.
Mielipidekyselyjen mukaan Tanskan sosiaalidemokraatit ovat saamassa lisäpaikkoja sekä eurovaaleissa että parlamenttivaaleissa. Kansanpuolueen suosio on sen sijaan romahtanut viime vaalien 21 prosentin jytkystä tuoreimpien mittausten lupaamaan 11 prosenttiin.
Sosiaalidemokraattien vaalivoitto ei silti tule kohentamaan ulkomaalaispolitiikkaa, sillä myös sosiaalidemokraatit ratsastavat maahanmuuttovastaisella retoriikalla. Puoluejohtaja Mette Frederiksen ehdottaa pakkotyötä kaikille sosiaalitukea saaville maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoiden siirtämistä YK:n leireille Pohjois-Afrikkaan.
Sosiaalidemokraatit tahtovat muodostaa yksinään vähemmistöhallituksen, osittain kansanpuolueen tuella. Kommunistien perintöä jatkava Yhtenäisyyslista, Sosialistinen kansanpuolue ja vihreä puolue Vaihtoehto vieroksuvat sosiaalidemokraattien maahanmuuttolinjauksia mutta antavat varmaankin tukensa demarihallitukselle hyvinvointipolitiikassa ja ilmastokysymyksissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti